Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Suomi ei irrottaudu hiilestä vuoteen 2035 mennessä ilman yhteispeliä

Kestävä kehitys on loikannut yritysten pitkän tähtäimen strategiasta jokapäiväiseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Keskustellessani liittojen ja yritysten kanssa tuntuu, että nyt tapahtuu todella paljon!

Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -raportissa on tiivistetty kahdeksan keskeistä murrosta matkalla kohti kestävää toimintaa.

Pohdin tässä kirjoituksessa kestävyysmurrosta teollisuuden, yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä energiajärjestelmän näkökulmasta.

Teollisuuden murros vaatii yhteistyötä

Suomen hallitus asetti kunnianhimoisen ja hienon tavoitteen saada Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Eri toimialat työstivät vähähiilisyyden tiekarttoja, joihin on tiivistetty alan näkemys siitä, miten päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää.

Energiatehokkuus nousi esille kaikissa tiekartoissa. Se ei ole yllätys, sillä energian tuotanto on merkittävin yksittäinen päästölähde. Energiatehokkuussopimuksilla, jotka kattavat yli 60 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä, on jo vuodesta 1997 lähtien saavutettu merkittäviä tuloksia. Pelkästään 2017–2019 sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien toteuttamilla toimilla vuotuiset energiansäästöt ovat noin 7 terawattituntia, mikä vastaa lähes kahta prosenttia koko Suomen loppuenergiankulutuksesta.

Esimerkiksi Rakennusteollisuuden tiekartan mukaan jopa 23 % Suomen päästöistä johtuu rakennetun ympäristön käyttövaiheen energiankulutuksesta. Lisäksi tavoitteena on nostaa nollaenergiarakennusten osuus 10 %:sta 90 %:iin 30 vuoden aikana. Resurssitehokkuus on yhtä lailla keskeinen tavoite, joka edistää vähähiilisyyttä. Kiertotalouden aikaansaaminen on tärkeää, jotta materiaalien ja tuotteiden elinkaari pitenee.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen vaatii monelta osin yhteiskunnan sähköistymistä ja puhtaan sähköntuotannon aikaansaamista. Energiateollisuuden tiekartalla ydinvoima, tuuli ja aurinkoenergia tuovat merkittävän määrän hiilidioksidivapaata sähköä.

Hiilineutraali kemia korostaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia esim. Power2X-teknologioissa, mutta samaan aikaan on tarvetta investoida jopa 24 miljardia, eli lähes kaksinkertaisesti verrattuna normaalitilanteeseen, seuraavien 30 vuoden aikana. Kemianteollisuus korosti syvää sektori-integraatiota sekä yhteiskunnan arvoketjujen uudistumista ja kiertotaloutta vaatimuksena hiilineutraalille kemialle.

Sektori-integraatio on välttämätöntä, jotta vähähiilisyys saadaan toteutumaan. Motiva on asiantuntijana mukana kesällä käynnistyneessä työ- ja elinkeinoministeriön sektori-integraatio -työryhmän työssä.

Tutustu Motivan toimintaan.

Kuluttamisen murros vaatii tietoa ja tukea

Sitran 1,5 asteen elintavat -raportin mukaan liikkuminen, asuminen ja ravitsemus muodostavat lähes 70 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestämme. Jalanjälki pitäisi saada pudotettua viidesosaan vuoteen 2050 mennessä.

Kahnemanin päätöksentekoteoriaan peilaten ihmiset eivät tee spontaanisti arvokkaita hankintoja. Hankintaan paneudutaan etukäteen, ja erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan. Siksi ihmisiin voi vaikuttaa parhaiten tarjoamalla heille tietoa valintojen ympäristövaikutuksista yksinkertaisessa muodossa, ennen hankintapäätöksen syntymistä.

Esimerkiksi asumiseen liittyen voimme auttaa ihmisiä ymmärtämään korjausvelan ja ympäristövaikutusten suhdetta toisiinsa. Kehitämme parhaillaan kestävän asumisen tietopalvelua, joka voi myöhemmin laajentua ”kestävän elämäntavan tietopalveluksi”. Tiedon lisäksi tarvitaan tukia esimerkiksi energiakorjausten toteuttamiseen.

Liikenteen vähähiilisyys edellyttää käyttövoimien isoa muutosta ja LVM on julkaissut fossiilittoman liikenteen tiekartan poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Kuluttajat tarvitsevat luotettavaa tietoa eri käyttövoimien päästöistä ja esimerkiksi latausinfran turvallisesta asentamisesta taloyhtiöön.

Pienempiä hankintoja, kuten ruokaostoksia, kuluttajat tekevät totuttuja rutiineja noudattaen ja nopeasti. Aika on rajallinen resurssi arjessa, ja helppous sekä alhainen hinta ajavat päätöksiämme - joskus jopa enemmmän kuin arvot.

Ympäristömerkit kuten Joutsenmerkki ja EU-Ympäristömerkki auttavat kuluttajia sekä hankkijoita huomioimaan ympäristön kaupan hyllyllä ja ohjaavat ilmastomyönteisiin valintoihin.

Kiertotalous tarvitsee dataa toteutuakseen

YM ja TEM valmistelevat yhteistyössä eri sektoreiden kanssa kansallista kiertotalousohjelmaa, jonka visiona on tehdä Suomesta hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Julkiset hankinnat ja panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat ratkaiseva tekijä kiertotalouden kysynnän ja palvelutuotannon käynnistymiseksi.

Digitalisaatio on keskeinen mahdollistaja siirryttäessä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. Materiaalikiertojen rinnalla on saatava data liikkeelle. Materiaalien käyttöä voidaan optimoida digitaalisten alustojen avulla.

Olemme mukana valmistelemassa kiertotalouden alustaekosysteemiä. Visiona on luoda käytetyin digitaalinen ratkaisu yritysten ja yhteisöiden sivuvirtojen maksimaaliseen hyödyntämiseen toimialasta riippumatta. Kehitystyö on aloitettu rakennusalalta, koska jopa 40 % materiaalin käytöstä liittyy rakennettuun ympäristöön. Kiertotalouden luonteen vuoksi mukana on kuitenkin useiden toimialojen yrityksiä.

Lue lisää Motivan kestävän kehityksen palveluista.

Miten haluamme Motivalla tukea näissä kestävyysmurroksissa?

Panostamme Motivassa systeemisen muutoksen aikaansaamiseen Suomessa. Erityisesti tuemme tällä hetkellä energiamurroksen ja kiertotalouden läpivientiä yhteiskunnassamme.

Valtion kestävän kehityksen yhtiönä näemme näiden murrosten kokonaisvaltaisuuden ja rakennamme yhteistyötä yli sektoreiden sekä haemme kumppaneita eri hankkeisiin täydentämään omaa osaamispohjaamme. Teemme yhteistyötä monenlaisten toimijoiden kuten esimerkiksi toimialajärjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat mukaan nopeuttamaan kestävää muutosta!

Vesa Silfver, toimitusjohtaja, Motiva Oy

linkedin.com/in/vesasilfver

@vsilfver

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu