Tätä blogia kirjoittaessani Suomessa vietetään Yrittäjän päivää. Siksi tahdon aloittaa blogini toivottamalla onnea ja menestystä kaikille Suomen yrittäjille! Yrityksillä on keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin synnyttämisessä. Tarvitaan yksilötason luovuutta ja riskinottoa, jotta työtä ja pääomaa saadaan yhdisteltyä uutta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Yrittäminen on taloudellisen kehityksen ydinprosessi.

Sipilän hallituksen talouspoliittinen kunnianhimo on kiertynyt – sinänsä aivan perustellusti – työllisyyden vahvistamisen ympärille. Onnistumisen mittarina työllisyysaste on noussut ylivoimaisesti seuratuimmaksi statiikaksi. Sen sijaan yrittäjyyteen ja ”itsensä työllistämiseen” liittyviä tilastoja on julkisessa keskustelussa tarkasteltu selvästi harvemmin. Ehkä nyt on paikallaan katsoa, millaisia trendejä on nykyhallituksen kaudella nähty ja mitä ne mahdollisesti kertovat tulevaisuudesta.

Työllisyysloikka tehty puhtaasti palkkatyöllä – itsensä työllistäminen vähentynyt

Ainakin vuosikymmen on puhuttu työelämän tulevasta murroksesta, jossa palkkatyön osuus pienenee ja itsensä työllistäminen yleistyy. On puhuttu jopa ”pakkoyrittäjyydestä”, jossa ihmiset joutuvat vastentahtoisesti kantamaan yrittämiseen liittyviä riskejä. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan tue tätä näkökulmaa.

Työllisyys on Sipilän hallituskaudella parantunut puhtaasti palkkatöissä olevien määrän kasvun kautta. Näitä työllisiä on nyt reilusti satatuhatta enemmän kuin hallituskauden alussa. Vastaavalla jaksolla itsensä työllistävien määrä on selvästi vähentynyt: heitä on nykyisin toistakymmentä tuhatta vähemmän kuin hallituskauden alussa. Alenema tosin johtuu pääosin maa-, metsä- ja kalataloudesta elantonsa saavien harvenemisesta, mutta ei itsensä työllistävien määrä ole näiden sektoreiden ulkopuolellakaan juuri lisääntynyt.

Mielenkiintoinen havainto kuitenkin on, että yksinyrittäjien suhteellinen osuus on ollut jo pitkään nousussa. Vielä 2000-luvun alussa itsensä työllistävistä selvästi yli 40 % työllisti myös muita ihmisiä – nykyisin enää hiukan yli 30 %.

Työllistämiskykyiset mikroyritykset kasvavat seuraavan kokoluokkaan

Ovatko kannustimet ja muut edellytykset tarjota työtä heikentyneet? Asia ei ole aivan yksioikoinen. Vuoteen 2016 ulottuvien tilastojen perusteella henkilöstön määrä on kasvanut pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, mutta laskenut alle kymmenen hengen mikroyrityksissä. Myös lukumääräisesti pienten ja keskisuurten yritysten osuus on ollut nousussa, mikroyritysten laskussa. Optimistisesti katsottuna tilastoja voisi tulkita niin, että työllistämiskykyisimmät mikroyritykset ovat hieman aiempaa useammin alkaneet kasvaa seuraavaan kokoluokkaan.

Suomen yritysrakenteen keskivartalo vahvistuu

Suomen yritysrakennetta on tavattu luonnehtia korostetun tiimalasimaiseksi: pieniä yrityksiä on paljon ja myös vahvoja suuryrityksiä suhteellisen paljon. Sen sijaan kasvuhakuisten pk-yritysten osuutta on pidetty riittämättömänä. Tästä näkökulmasta katsottuna muutaman viime vuoden kehityksessä voi nähdä oikeansuuntaisiakin piirteitä, jos muutokset kielivät lisääntyneestä halusta ponnistaa mikroyritys-luokasta enemmän työllistävien yritysten joukkoon. Mikäli näin on, suomalaisen yritysrakenteen keskivartalo ja sen syvät lihakset alkavat hiljalleen vahvistua.

Täsmätoimia kasvun kannustamiseksi tarvitaan

On kuitenkin hyvä huomata, että mikroyritysten työllisyys jatkoi talouden elpymisvuosinakin 2015-2016 (2017 tietoja ei vielä käytettävissä) heikkenemistään. Mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on yli 90 prosenttia, joten niidenkin kasvuhaluista ja työllistämiskyvystä on syytä kantaa huolta. Täsmätoimia kasvun kannustamiseksi tarvitaan myös tulevilta hallituksilta. Kasvuyritykset ovat talouden uudistumis- ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä ja niiden elinvoimaisuus on syytä taata jatkossakin.

Tahdotko sinä apua yrityksesi kasvuun? Lue lisää verkkosivuiltamme .