Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Työllisyysloikka ilahduttaa - niitä tarvitaan lisää

Työllisyyden kasvu jatkui viime vuonna erittäin hyvänä. Työmarkkinoiden näinkin vahva myötätuuli oli positiivisuudessaan melkoinen yllätys:

  • Työllisyysaste nousi joulukuussa jo reilusti hallituksen tavoitteleman 72 prosentin yläpuolelle 72,5 prosenttiin. Se on korkein työllisyysaste 28 vuoteen.
  • Työllisten kokonaismäärä lähentelee 2,6 miljoonaa, mikä on kaikkien aikojen korkein lukema.
  • Työllisyyden paranemisvauhti on vuoden 2017 puolivälistä alkaen ollut reippainta sitten 1990-luvun lopun Nokia-huuman huippuvuosien.
  • Työttömyysaste on painunut 6,6 prosenttiin eli alimmilleen yli kymmeneen vuoteen.

Tätä positiivista listaa voisi jatkaa paljon pidemmällekin. Hallituskauden aikana työllisten määrä on kasvanut jo lähes 140 tuhannella, mikä ylittää reippaasti kovimmatkin ennakko-odotukset.

Työllisyysasteen noususta huolimatta taloudellinen huoltosuhde heikkenee

Moni onkin varmasti ihmetellyt, eikö asiantuntijoille mikään riitä, kun hallituksen erittäin kunnianhimoisen työllisyystavoitteen täyttymisen jälkeen rimaa ollaan oitis nostamassa aina vain korkeammalle. Vaikka työllisyysloikka onkin ollut mittava, demografisen vastatuulen tuomat haasteet ovat vielä mittavampia.

Väestön ikääntyminen näkyy jo nyt niin, että työelämän ulkopuolella on suhteellisesti huomattavasti enemmän ihmisiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Vaikka työllisyysasteemme on yhtä korkea kuin 1990-luvun alussa, ns. taloudellinen huoltosuhde (”ei-työlliset” / työlliset) on nyt oleellisesti heikompi. Tällä hetkellä sataa työllistä kohden on 115 ”ei-työllistä”. Edellisen suhdanteen huipulla 2008 käväistiin 110 alapuolella ja ennen 90-luvun lamaa taloudellinen huoltosuhde oli selvästi alle 100.

Tulevaisuuden minimitavoite työllisyysasteelle

Koska ikääntymisen vuoksi hoiva- ja eläkemenot kasvavat voimakkaasti, taloudellisen huoltosuhteen pitäisi jatkossa mielellään laskea. Jo nykyisen tasonkin ylläpitäminen kuitenkin edellyttää, että harvenevasta työikäisten joukosta saadaan jatkuvasti yhä enemmän tehoja irti. Siksi taloudellisen huoltosuhteen pitämistä tulevaisuudessa edes nykyisellä tasolla voi pitää eräänlaisena realistisena ”minimitavoitteena”.

Valtiovarainministeriö on omissa kestävyysvajelaskelmissaan pyrkinyt arvioimaan ikäsidonnaisten menojen kasvun huolellisesti ja sen, mitä menopaine tarkoittaa vaadittavalle työllisyysasteelle. Ilman lukuisia oletuksia vaativia kestävyysvajelaskelmiakin työllisyysasteen nousutarvetta voi hahmotella puhtaasti Tilastokeskuksen vuoteen 2070 ulottuvan väestön trendilaskelman perusteella. Näin arvioituna työllisyysasteen tulisi nousta noin 75 prosenttiin ensi vuosikymmenen aikana ja vuosisadan puolivälin jälkeen aina 80 prosenttiin saakka, jotta taloudellinen huoltosuhde pysyisi vakaana.

Kuinka vaikea minimitavoite on saavuttaa?

Työllisten lukumääräisen lisäyksen näkökulmasta vaatimustaso ei äkkiseltään näytä päätä huimaavalta: 2020-luvulla muutaman tuhannen työllisen vuotuinen nettolisäys riittäisi. Viime vuosien aikana työllisyys on sentään kasvanut useilla kymmenillä tuhansilla vuodessa.

Minimitavoitteen ”helppous” on kuitenkin vain näennäistä. Tällä hetkellä yli 55-vuotiaita työllisiä on Suomessa noin 560 000. Heistä iso osa poistuu työmarkkinoilta ensi vuosikymmenen aikana ja korvaavien tekijöiden löytäminen on iso urakka. Hieman pidemmällä sihdillä syntyvyyden voimakas lasku muodostuu ongelmaksi, sillä 2030-luvulla syöte sisään työmarkkinoille uhkaa oleellisesti hyytyä.

Demografinen vastatuuli pakottaa keskittymään olennaiseen

Jotta hyvinvoinnin rahoitus voidaan turvata, on työllisyyden edistäminen jatkossakin talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Samanaikaisesti on tarkkaan mietittävä, miten kallisarvoiset veroeurot käytetään. Muuten verorasituksesta muodostuu aktiiviväestölle liian raskas kuorma kannettavaksi. Demografinen vastatuuli pakottaa keskittymään olennaiseen. Poliitikkojen tehtävä on määritellä, mikä on olennaista.

 

Timo Vesala on valtiotieteiden tohtori ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Vesala kommentoi aktiivisesti talouden teemoja sekä sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa että tiedotteissa.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu