Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Talousuutiset koskettavat kaikkia, mutta tarvitseeko niihin reagoida?

Pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan oman talouden voi pitää muutamilla vinkeillä priimakunnossa, vaikka talousuutisia ei niin paljon seuraisikaan.

Yritin tässä taannoin kertoa tyttärelleni Suomen talouden näkymistä. ”Ei paljo kiinnosta” – oli tyly vastaus. Vaikka tämä ekonomistiäidin egoa hieman kirpaisikin, niin ymmärrän näkemyksen hyvin. Moni aikuinenkin kokee talousasiat tylsiksi.

Talousuutisissa käsitellyt asiat, ja oman elämän raha-asiat eivät välttämättä kovin helposti kohtaa. Uutisissa puhutaan kestävyysvajeesta ja kauppasodasta, oman talouden arki pyörii siinä, kuinka paljon ruokakauppaan menee rahaa ja koska seuraava palkka tulee tilille.

Talous koskettaa meitä kaikkia

Talous koskettaa kuitenkin meitä kaikkia, vaikka sitä ei ehkä arjessa tule ajatelleeksi. Niin palkkatyötä tekevien kuin yrittäjienkin tuloihin ja työllistymiseen vaikuttaa se, onko yritysten tuotteille kysyntää. Tähän puolestaan kauppasodalla voi olla vaikutusta, vaikka vaikutusketjut ovatkin usein pitkiä ja koukeroisia. Perusturvan varassa elävät ovat puolestaan sidoksissa valtiontalouden tilanteeseen ja sen mahdollisuuksiin maksaa etuuksia. Asuntovelallisten ja tilisäästäjien kukkarossa korkotason muutokset tuntuvat nopeasti. Osakesijoittajien saamiin tuottoihin vaikuttaa yritysten tuloskunto. Ja niin edespäin.

Tarkoittaako tämä siis, että sosiaalisen median virran selaaminen, pitäisikin vaihtaa talousartikkeleiden ja –uutisten lukemiseen sekä seuraamiseen? Ei yhtään hullumpi idea, sillä talouden seurata on yleissivistävää. Mutta oman talouden kannalta oleellisinta on se tapa, jolla raha-asioitasi hoidat – talouden suhdanteista riippumatta. Oman talouden voi vallan mainiosti pitää priimakunnossa, vaikka talousuutiset ja pörssikurssit eivät kiinnostaisikaan.

Talouden aktiivinen seuraaminen voi kääntyä itseään vastaan

Talouden aktiivinen seuranta voi pahimmillaan kääntyä jopa itseään vastaan. Lehtiä lukemalla tulee helposti olo, että taloudessa ei tapahdu mitään hyvää. Uutisotsikko toisensa jälkeen syytää tälläkin hetkellä silmiemme eteen uhkakuvia siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen maailmantaloudessa.

Edesmennyt ruotsalainen lääkäri ja rakastettu luennoitsija Hans Rosling puhui tästä ilmiöstä nimellä negatiivisuusharha. Silmiemme eteen välittyy jatkuvalla syötöllä tietoa negatiivisista asioista, joita tapahtuu ympäri maailmaa. Niiden merkitystä yhtään vähättelemättä, on hyvä tiedostaa, että kuva on usein kovin yksipuolinen.

Kaikki ne positiiviset asiat ja parannukset, jotka yleensä tapahtuvat asteittain, jäävät uutisoimatta.

Tällä negatiivisuusharhalla voi olla kielteisiä vaikutuksia ihmisten omalle taloudenpidolle. Osa ihmisistä passivoituu. Esimerkiksi osakesijoittamisen aloittaminen tuntuu monesta vaikealta, koska ilmassa on niin paljon epävarmuutta. Joku toinen puolestaan tuntee tarvetta reagoida uutisvirtaan. Vaikka nopea reagointi on monessa tilanteessa hyvä, talousasioissa se on kuitenkin harvoin tarpeellista – usein jopa haitallista. Esimerkiksi sijoitusmarkkinoilla hötkyily johtaa helposti siihen, että sijoitukset myydään kurssien laskiessa halvalla, kun fiksumpaa olisi enemminkin ostaa silloin kun on ”alennusmyynnit”.

Oman taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ykkösjuttu on huolehtia siitä, että oma talous on kunnossa. Tämä ”kuntotesti” on oikeastaan aika yksinkertainen:

1) huolehdi siitä, etteivät menot ylitä tuloja

2) varmista, ettei velkaa ole liikaa ja ettei se ole turhan korkeakorkoista (esim. pikavipit)

3) varaudu elämän tuomiin yllätyksiin säästöin ja/tai vakuutuksin

4) varaudu myös tulevaisuuteen ja eläkeaikaan sijoittamalla riittävän tuottaviin kohteisiin

Kun oman talouden perusta kunnossa, voi talousuutisia seurata rauhallisemmin mielin – tai olla vaikka seuraamattakin, jos elämässä on antoisampia mielenkiinnon kohteita.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu