Suomalaisilla kotitalouksilla on käteisenä rahana ja talletuksina yhteensä lähes 98 miljardia euroa, kerrotaan Tilastokeskuksen Findikaattori-sivustolla. Se on yli 2,5 kertaa enemmän kuin suomalaisten omistukset pörssiosakkeissa ja neljä kertaa enemmän kuin omistukset sijoitusrahastoissa.

Likvideiksi rahoitusvaroiksi luokiteltavia omaisuuseriä kotitalouksilla on noin 163 miljardia euroa. Käteisen rahan ja talletusten osuus niistä on siis pyöreästi 60 prosenttia. Äkkiseltään moinen rahatalletuspuskuri vaikuttaa varsin paksulta – mutta onko se sitä?

Näinä aikoina tileille ei juuri makseta korkoa ja inflaatio syö pitkän päälle talletusten ostovoimaa, eli tilille säästäminen ei siten tue kotitalouksien vaurastumista. Hyvin yleisesti talletusten osuutta pidetäänkin liian suurena ja kotitalouksia patistellaan sijoittamaan rohkeammin paremmin tuottaviin omaisuuseriin. Siksihän sitä osakesäästötiliäkin puuhataan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

Kotitalouksien käteispuskureissa on eroja

Vaikka 98 miljardia rahana ja talletuksina kuulostaa absoluuttisena numerona paljolta - onhan summa lähes 18 000 euroa per jokainen suomalainen - se ei kerro vielä mitään rahojen jakautumisesta tai siitä, kuinka yleistä ylimääräisten kassojen ”makuuttaminen” on.

On selvää, että kotitalouksien on järkevää pitää käteispuskureita elämän yllättävien menojen varalta. Mm. Takuusäätiö on suosittanut, että pelivaraa olisi hyvä olla parin kuukauden nettotulojen verran. Käytännössä vain kolmessa ylimmässä tulokymmenyksessä mediaanikotitaloudet täyttävät tämän kriteerin, kun katsotaan käytettävissä olevia rahatuloja. Alemmissa tulokymmenyksissä keskivertokotitaloudella on talletuksissa olevia puskurirahoja suositusta vähemmän.

Tämäkään ei kuitenkaan ole vielä koko totuus. Varallisuus nimittäin vaihtelee runsaasti paitsi tuloluokkien kesken myös niiden sisällä. Kunkin tuloluokan varakkaimman neljänneksen mediaanitaloudella on rahatalletuksia yli kaksin- ja usein jopa yli kolminkertaisesti Takuusäätiön suositukseen verrattuna.

Osan talletuksista voi sijoittaa tuottavammin

Voidaankin sanoa, että 98 miljardia käteisenä ja talletuksina on paljon. Merkittävällä määrällä kotitalouksia on rahavaroja huomattavasti suositeltavaa ”käteispuskuria” enemmän. Toki näin on erityisesti ylimmissä tuloluokissa, mutta myös alempien tuloluokkien varakkaimmassa neljänneksessä. Mahdollisuuksia monipuolisempaan ja paremmin tuottavaan säästämiseen siis on.

Esimerkiksi osakesäästötili on uudistus, jossa suora osakesäästäminen saatetaan verokohtelun puolesta samalle viivalle rahastosijoittamisen kanssa. Koska suoraa osakekauppaa ei kaupankäyntikulujen vuoksi kannata aivan pikkusummilla tehdä, osakesäästötili käytännössä avartaa sijoitusmahdollisuuksia kuitenkin vain niillä kotitalouksilla, joilla ylimääräistä rahaa on vähintään tuhansien eurojen edestä. Näitä kotitalouksia on sinänsä paljon, mutta sittenkin selvä vähemmistö.

Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa kerralla kovinkaan isoja summia. Silti näidenkin kotitalouksien olisi tärkeää päästä kartuttamaan varallisuuttaan monipuolisesti. Valtaosalle säännöllinen kuukausisäästäminen omaa riskinottohalukkuutta vastaaviin rahastoihin onkin edelleen mielekäs vaihtoehto. Alkuun pääsee nykyisin hyvinkin pienillä summilla.

Tärkeintä on aloittaa. Aika ja korkoa korkolle -vaikutus pelaavat säästäjän pussiin.