Pitkä matka on tultu eettisestä sijoittamisesta sijoitusten tuotto/riski-profiilin parantamiseen tähtäävään vastuulliseen ja kestävään sijoitustoimintaan. ESG-tekijöiden (Environment, Social, Governance) huomioiminen sijoituspäätöksissä on yksi tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista eli sijoittaja huomioi taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallinnointiin liittyviä asioita. Miten sitten sijoittajat voivat käyttää hyödykseen ESG-dataa ja miksi vain yksi strategia ei riitä?

ESG-data on suhteellisen uutta ja sen raportoiminen on osittain vapaaehtoista. Yritykset raportoivat pääsääntöisesti vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvistä seikoista, vaikka tähän ei ole vielä olemassa standardoitua mallia. Toisaalta, löytyyhän kirjanpidostakin Bernie Madoffin kaltaisia skandaaleja. Madoffia pidetäänkin nykyisin yhtenä kaikkien aikojen suurimpana pyramidihuijauksena.

Kirjanpitostandardien kehittäminen katsotaan alkaneen vuonna 1844, jolloin silloisten osakeyhtiöiden synnyttyä oli erotettava kontrolli ja omistajat. Menetelmät olivat kuitenkin kullakin yhtiöllä omansa. Vasta 1930-luvulla onnistuttiin kehittämään kaikille yhtenäiset kirjanpitostandardit.

Kirjanpitohuijaukset eivät ole ainoita lajissaan, muissakin asioissa on kuohunut. Tuoreessa muistissa lienevät Volkswagenin päästöhuijaukset tai Nokian Renkaiden testihuijaukset. Standardoitua tietoa tai ei, sijoittajien on pystyttävä luottamaan yritysten raportoimaan tietoon. Sijoittajat voivat kuitenkin etsiä merkkejä tai syitä odottamattomiin tapahtumiin. Volkswagenin päästöhuijauksia tuskin kukaan pystyi ennustamaan, mutta johtoa arvioimalla olisi tässäkin tapauksessa voinut nousta esiin muutamia kysymyksiä.

Vastuulliseen sijoittamiseen ei ole yhtä oikeaa kaavaa

Harvardin professori George Serafeim on tehnyt lukuisia vastuullisuuteen liittyviä tutkimuksia. Yhdessä tutkimuksessa selvisi, että sijoittajille oleellista dataa on noin viidesosa yritysten raportoimista vastuullisuustiedoista. Vastuullista sijoittamista voi toteuttaa monella eri tavalla.

Yksi voi haluta salkkuunsa pelkästään priimusoppilaita eli yrityksiä, jotka ovat saaneet parhaimmat ESG-pisteytykset. Toinen taas tahtoo löytää alkutekijöissään olevia yrityksiä, joilla on potentiaalia ja tahtoa parantaa vastuullista ja kestävää yritystoimintaa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Tätä voisi verrata vaikkapa museon valintaan. Aina ei tarvitse valita museovierailua sen perusteella, mikä on silläkin hetkellä arvosteltu vierailijoiden keskuudessa ykköskohteeksi. Omaan valintaan saattaa vaikuttaa esimerkiksi museon sijainti, olenko menossa museoon yksin vai lasten kanssa, paljonko minulla on aikaa tai mikä näyttely on parhaillaan menossa.

Säästöpankin varainhoidon sijoitustiimissä hyödynnämme yritysten raportoimaa dataa analyyseissämme ja vastuullinen sijoittaminen onkin luonteva osa laatusijoittamista. Laatuyhtiöiden löytämiseksi on nähtävä vaivaa ja sijoittajan on analysoitava kunnolla ja kauaskantoisesti esimerkiksi johdon osaamista, markkina-asemaa ja liiketoimintamalleja. Vastuullinen sijoittaminen on hyvä keino syventää ja saada uusia kulmia tähän analyysiin.

Maailmantaloutta ja yritystoimintaa ennustetaan mitä erikoisimmilla tavoilla

Maailmantaloutta on ennustettu perinteisten mittareiden lisäksi mitä kekseliäimmillä tavoilla. Korrelaatio talouden tilaan on löydetty niin huulipunan värin, kravatti- ja hiustyylien, kenkien koronpituuden kuin hyttystenpuremien välillä. Globaalia kauppaa on pyritty ennustamaan tankkerien ja konttilaivojen määrän ja liikkeiden mukaan. Uusia tapoja etsiä tietoa lisääntyy koko ajan. Eräs pääomasijoittaja kertoi kerran pukeutuneensa pizzalähetiksi, jotta pääsisi tutkimaan tarkemmin sijoituskohteensa ympäristön ja työntekijöiden todelliset olot. Uskallan väittää, että dataa on ja paljon. Mutta kuinka pitkä matka on yhtenäisen tiedon saamiseen, se onkin jo toinen kysymys.

Anna Varpula on vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Säästöpankkien varainhoidossa ja koulutukseltaan maa-ja metsätaloustieteiden maisteri. Rahoitusta hän on lukenut sivuaineena sekä Lontoossa MBA-tutkintoa suorittaessa. Annalla on vajaan kahden vuosikymmenen kokemus rahoitusalalta niin kotimaasta kuin ulkomailta. Anna on myös museokortin suurkuluttaja/käyttäjä.