2 018 oli huono sijoitusvuosi, oikein mikään ei tuottanut. Osakemarkkinoiden poikkeuksellinen luisu yhdistettynä hidastuvaan kasvuun ja USA:n kiristyvään rahapolitiikkaan on saanut monet ennakoimaan jo pidempää karhumarkkinaa eli laskutrendiä. Twitterissä on jopa varoiteltu, että nyt on harvinaisen huono hetki aloittaa sijoittaminen.

On totta, että talouden näkymä on viimeisen puolen vuoden aikana selvästi heikentynyt. Suomenkin kasvuennusteita on viime aikoina laskettu oikein urakalla. Jopa maailmanlaajuisen taantuman riski on kasvanut. Tästä huolimatta kukaan ei voi tietää, miten hyvä hetki juuri nyt on aloittaa sijoittaminen. Se selviää vasta vuosien päästä. On olemassa vain erilaisia skenaarioita, joista toiset vaikuttavat todennäköisemmiltä kuin toiset.

Sijoittamisessa liiallinen optimismi vaarallisempaa kuin pessimismi

Vallitseva näkemys maailmantaloudesta osoittaa laaja-alaista ja merkittävää kasvun hidastumista. Keskimääräiset talousodotukset ovat kuitenkin huono ohjenuora sijoittamiseen, koska ne on jo huomioitu markkinahinnoittelussa. Tai paremminkin markkinahinnoittelu itsessään on eräänlainen konsensusodotus taloudesta. Jotta nykytilaa voisi pitää poikkeuksellisen huonona hetkenä sijoittamiseen, olisi oltava markkinakonsensusta selvästi pessimistisempi ja uskottava negatiivisten yllätysten jatkumiseen.

Näin voi toden totta käydäkin, mutta on myös mahdollista, että kauppasota raukeaa, BREXIT ei ajaudukaan täydelliseen kaaokseen ja Kiinassa elvytys alkaa purra. Tällaisissa skenaarioissa nykyhetki voi jälkikäteen osoittautua ihan kohtuulliseksi ajankohdaksi kastaa varvasta sijoittamiseen. Ylimitoitettu optimismi on sijoittamisessa usein vaarallisempi ilmiö kuin liiallinen pessimismi. Muistellaanpa vaikka vuoden 2017 lopun tunnelmia: Kasvupiikki tykitti steroideja tulevaisuuden odotuksiin. Ne lähtivät lapasesta ja tuloksena oli sarja makrotalouden pettymyksiä sekä surkein sijoitusvuosi sitten finanssikriisin.

Kuukausisäästäjälle ajoituksen murehtiminen hyödytöntä

Useimmille ajoituksen murehtiminen on sikälikin turhaa, että valtaosalle sijoittamisen aloittaminen tarkoittaa pitkäjänteistä, säännöllisesti tapahtuvaa säästämistä. Jos keskellä markkinaturbulenssia aloittaa vaikkapa kuukausisäästämisen sijoitusmarkkinoille, kurssiheilunnalle altistuvia sijoituksia on aluksi pelissä vähän. Pääomia ja tuottoja kertyy hiljalleen ajan kanssa, jolloin myös euromääräisesti merkittävämmät tappioriskit alkavat tulla ajankohtaiseksi vasta pitkällä tulevaisuudessa.

Ajatellaan esimerkkinä säännöllistä sijoittamista, jossa säästäjä tekee nimellisesti 100 euron sijoituksen maailman osakemarkkinoille kerran kuukaudessa. Ensimmäisen viiden vuoden tuottoja tarkasteltaessa viimeisen 25 vuoden aikana huonoin mahdollinen hetki aloittaa olisi ollut maaliskuussa 2004, jolloin subprime-villitys vasta keräsi kierroksia ja talous näytti kaikin puolin valoisalta. Vaikeapa silloin olisi ollut nähdä, että neljän vuoden päästä – kun pääomia ja tuottoja on jo ehtinyt kertyä – iskee markkinoilla tuhoa aiheuttava finanssikriisi. Sijoituksia olisi viidessä vuodessa tullut tehtyä 6000 euron edestä, mutta sijoitusten markkina-arvo olisi keväällä 2009 ollut vain noin 3940 euroa.

Onneksi pitkäjänteinen sijoittaja olisi päässyt osalliseksi myös finanssikriisin jälkeisestä nousumarkkinasta. Kymmenen vuoden sihdillä maaliskuu 2004 ei enää näytäkään erityisen huonolta aloitusajankohdalta (itse asiassa se on keskivertoa parempi): keväällä 2014 salkun arvo olisi ollut noin 18560 euroa, kun sijoituksia olisi tehty 12000 eurolla.

Hapan tunnelma markkinoilla on huono tekosyy olla aloittamatta säästämistä ja sijoittamista.

Timo Vesala on valtiotieteiden tohtori ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Vesala kommentoi aktiivisesti talouden teemoja sekä sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa että tiedotteissa.