Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Suomi ei pääse mukaan kiertotalouteen, jos päättäjät, kehittäjät ja toimijat kököttävät omissa poteroissaan

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ehdotonta ratkaisua odottavat ongelmat. Kiertotalous on talouden uusi muoto, jossa materiaalit ja raaka-aineet säilyvät kierrossa ja tuottavat arvoa toistuvasti.

Ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteilla olevaan kiertotalouden strategiseen edistämisohjelmaan kohdistuu suuria odotuksia. Ohjelman luoma visio Suomelle vuoteen 2035 on että ”Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta.”

Kiertotalous ei toteudu yksinomaan kierrättämisellä, t&k&i-panoksilla tai sääntelyillä. Talouden uusi perusta ja sen edellyttämä systeeminen muutos vaatii toimintamallien muutoksia ja lukuisten eri ohjauskeinojen ja aloitteiden yhdistelmää.

Kiertotalouden edistämisohjelman olisi tärkeä luoda kokonaisvaltainen ja realistinen perusta vision ja tavoitteiden vaatimaan toimenpanoon. Laaja-alaisena kokonaisuutena ohjelman toimenpano edellyttää eri hallinnonalojen välisen yhteistyön uudistamista, siilojen ja tavoitteita vastaan ajavien rakenteiden purkamista.

Kiertotalous edellyttää toteutuakseen avointa tiedonkulkua, materiaalien, raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyyttä, prosessien resurssitehokkuutta ja materiaalien hallintaa.

Pelikenttä on ekosysteemi

Kiertotalouden toteutuminen käytännön tasolla edellyttää sekin lineaarisen talousmallimme mukaisten rakenteiden, sääntelyn ja siilojen murtamista.

Kulutus- ja tuotantotapojen muuttamiseksi kokonaisvaltaisesti kestävämmälle ja samalla reilulle pohjalle tarvitaan liiketoimintamallien, yhteistyön ja kulttuurin muutosta. Kiertotalous edellyttää toteutuakseen avointa tiedonkulkua, materiaalien, raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyyttä, prosessien resurssitehokkuutta ja materiaalien hallintaa. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat tämän.

Käyttöönottoon tarvitaan mukaan kuitenkin koko pelikenttä. Pelikenttiä kutsutaan innovaatiotermein ekosysteemeiksi. Niissä toimitaan win-win ajattelumallin mukaisesti, luoden yhdessä arvoa myös toisilleen. Ei siis ihan perinteistä verkostoitumista, vaan aitoa arvonluontia ja tiedon jakamista yhdessä. On tärkeää, että ekosysteemeissä ja muussakin innovointi- ja kehitystyössä on kysyntäpuoli edustettuna.

Kannustava ja kunnianhimoinen kotimarkkina voi tarjota yrityksille arvokkaita kotimarkkinareferenssejä, jotka auttavat ja luovat uskottavuutta kansainvälisessä kilpailussa. Tämä oli aikoinaan Suomen cleantechin strategisen ohjelman yksi peruspilari ja toistuu nyt myös muun muassa kestävän elvytyksen työryhmän loppuraportissa.

Optimaalisimmin tämä toteutuu, kun kotimarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa edustavat osapuolet suunnittelevat ja kehittävät yhdessä ratkaisuja. Ilman vuorovaikutusta ja asiakastarpeiden sekä edellytysten ymmärrystä referenssit jäävät toteuttamatta ja kasvun paikka vaikeutuu. Kotimarkkinoiden kysyntä onkin avainasemassa sekä kasvuohjelmien että useiden strategioiden tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä periaatteet tai tavoitteet tulisi huomioida myös tulevien julkisen sektorin investointeihin kohdistuvien elvyttävien rahoitusten kriteereissä. Kolmatta vuotta toimiva kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on luonut valmiudet tämän vauhdittamiseksi. Tätä aihetta olen pohtinut blogissani aiemmin.

On ensisijaisen tärkeää, että kansallinen kiertotalouden ohjelmamme sekä kestävät ja elvyttävät rahoitusmekanismit luovat kannusteita ja kokonaiskoordinoitua toimintaa, jolla aikaansaadaan kysynnän ja tarjonnan rajapinnassa huipputason ratkaisuja, ja joiden skaalaamisella kasvatetaan kädenjälkeämme.

Toiminta edellyttää perinteisten ja tuttujen toimintatapojen, vastuiden ja omistusten muurien murtamista.

Materiaalitehokkuus on avainasemassa kiertotaloudessa. Tutustu Motivan materiaalitehokkuuspalveluihin.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu