Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Teollisilla investoinneilla hyvinvointia - Koronaelvytys on tuhannen taalan paikka

Suomi on pieni ja avoin markkinatalous, ja siksi vahvasti sidoksissa globaalin talouden sykkeeseen. Viennin vaikutus kytkeytyy suuressa määrin hyvinvointiin ja valtiontalouteen, sillä vientiteollisuuden kautta kertyy valtion budjetin loppusummasta noin puolet.

Koronakriisi on kolhinut yrityksiä vuoden 2020 aikana; useilla aloilla liikevaihdot putosivat heti, mutta teollisuudessa pahinta ei ole vielä nähty. Talouden katastrofin välttämiseksi on keskeistä, että EU:n elvytystoimien avulla saadaan viennin kysyntää elpymään ja pidetään vientiteollisuuden pyörät pyörimässä. EU:n elpymisvälineeseen liittyvät 750 miljardin valtaisat rahoitusmahdollisuudet ja tärkeää onkin, että se osataan sijoittaa viisaasti kasvua ja työpaikkoja luoviin toimiin ja että rahan käyttöä myös valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin ennen.

Koronaelvytyksen miljardit investoitava tavalla, joka tuottaa kasvua, työpaikkoja, vientiä ja sitä kautta hyvinvointia

EU:n elpymisvälineeseen sisältyy myös kansallinen osuus rahoituksesta, joka Suomen osalta on noin 3 miljardia euroa. Tämä on ennennäkemätön mahdollisuus muutoin hankalassa taloudellisessa tilanteessa, ja meidän täällä Suomessa onkin osattava viisaasti kohdentaa tämä rahoitus sellaisiin kohteisiin, jotka luovat pysyvää kestävää kasvua, työpaikkoja, vientiä ja sitä kautta hyvinvointia Suomeen.

Teolliset toimialat ovat juuri luoneet toimialakohtaiset vähähiilisyystiekarttansa, ja mikäpä olisikaan parempi kohdennus kuin tiekarttojen tavoitteita toteuttavat teolliset investoinnit. Uuden teknologian käyttöönotto vähentää päästöjä, parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja luo työllisyyttä Suomeen. Investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset näkyvät myös nopeasti, ja niiden elinkaari on prosessiteollisuudessa tyypillisesti kymmeniä vuosia. Koronakriisi on osoittanut myös logistiikka- ja hankintaketjujen haasteet poikkeustilanteissa, ja jossain määrin saattaa syntyä uusia investointimahdollisuuksia siitäkin, että tiettyjä kriittisiä osia tuotantoketjusta tuodaan lähemmäksi ja mieluiten kotimaahan.

Kiinni akkuarvoketjuun ja vetyinvestointeihin

EU:n Green Deal ja elpymisväline ohjaavat toimintaa vihreän elpymisen suuntaan, ja mittavia rahoitusvarauksia on tehty ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviin uusiin asioihin. Vain muutamia mainitakseni: akkuarvoketju ja vetytalous. Akkuarvoketjun driverina toimii liikenteen päästöjen vähentäminen ja sähköisen liikenteen vahva nousu. Olennaista on saada akkukemikaalien ja -materiaalien tuotanto skaalattua ylös, jotta akkumarkkinan tarve voidaan tyydyttää, ja samanaikaisesti synnyttää akkujen kierrätykseen tarvittavat teknologiat ja toimintatavat. Vety puolestaan on monimuotoinen ja useasta näkökulmasta kiinnostava aine. Vetyä voidaan käyttää raaka-aineena, energian tuotantoon, siirtoon ja varastointiin, ja ns. vihreä vety on päästötön polttoaine liikenteessä ja teollisissa tarpeissa. Suomella on sekä akkuarvoketjun että vetytalouden osalta vahvaa osaamista ja hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Nyt onkin oleellista, miten voimme kansallisilla toimilla luoda suomalaisille yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset päästä eurooppalaisiin hankkeisiin ja saada merkittäviä investointeja Suomeen.

Suomi voi hyvin, jos vienti vetää. Siksi tarvitsemme vahvan vientiteollisuuden. Investoinnit uudistavat teollisuutta ja edistävät vähähiilisyyttä ja luovat työllisyyttä. Meidän tulisikin nopeasti luoda kokonaan uusi toimintamalli, jolla investointeja voidaan vauhdittaa, ja samaan aikaan kehittää toimintaympäristöämme houkuttelevaksi uusille investoinneille.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu