Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Kymmenen askelta osaamiskilpailukyvyn varmentamiseksi kriisin jälkeen

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime päivinä puhuttanut Suomessa, samoin kasvavat lomautusmäärät ja irtisanomiset. Tässä yhteydessä on jo pohdittu valintakokeiden mielekkyyttä, verkkokoulutuksia, digivalmiuksia ja ylipäätään aloituspaikkojen runsasta nostoa, jotta mahdollisimman moni nuori voisi ilman välivuosia jatkaa opiskelua ensi syksynä. Osalla jo töissä olevista on koronakriisin vuoksi edessä uuden työn etsiminen ja osaamisen päivittäminen.

Inhimillisesti aktiivisuus ja uuden opiskelu ovat aina parempi vaihtoehto kuin vaikkapa passiivinen työttömyysjakso. Näin myös yhteiskunnallisesti, koska uuden osaamisen hyödyntämisessä on Suomenkin tulevaisuus. Valtion pitäisikin jo nyt keväällä kohdentaa lisärahoitusta opiskeluun ja samalla joustavoittaa opintopolkuja ja opintojen tekemistä.

Kun opiskelumahdollisuuksia lisätään, pitää samalla pitää huolta laadusta ja opiskelupaikkojen kohdentumisesta aloille, joilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Määrä ei tässäkään asiassa korvaa laatua.

  1. Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja niillä aloilla, joilla työllistymisnäkymät ovat hyviä
  2. Lisätään täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia
  3. Lisätään mahdollisuuksia opiskella avoimessa yliopistossa
  4. Tehdään mahdolliseksi korkeakoulututkinnon suorittaminen myös avoimen väylän etenemisen kautta
  5. Tehdään avoimesta yliopistosta ainakin väliaikaisesti maksuton
  6. Tarjotaan korkeakoulujen kautta kurssikokonaisuuksia, joiden avulla osaamisen päivittäminen onnistuu nopeasti
  7. Vahvistetaan digitaitoja
  8. Lisätään verkko-opiskelumahdollisuuksia
  9. Varmistetaan, että väylät ammattikorkeakouluun ja ammattikorkeakoulusta tiedekorkeakouluihin toimivat
  10. Pidetään huolta siitä, että aikaisemmat, vaikkapa ulkomaillakin suoritetut opinnot on mahdollista hyväksilukea osaksi uusia tutkintoja.

Hallituksen valmistelema oppivelvollisuuden laajentaminen pitäisi tässä tilanteessa laittaa uudelleen harkintaan. Uudistus toisi kunnille huomattavat lisäkustannukset tilanteessa, jossa taloustilanne on erityisen vaikea. Rahaa pitäisi oppimateriaali- ja koulumatkakuluihin ohjaamisen sijaan kohdentaa osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta työllisyyden tukemiseen. Näin myös luomme polkua ulos kriisistä toipumiseen ja uuden kasvun aikaan.

Suomi on ottanut koronakriisin aikana uuden digiloikan, kun kouluissa ja työpaikoilla monet toimintatavat ovat menneet uusiksi. Juuri tehdyn yrityskyselyn mukaan myös kemianteollisuuden yrityksistä lähes 70 % arvioi, että koronakriisi on lisännyt yrityksen digitalisoitumista. Tähän uusiutumiseen tarvitsemme myös digitaitojen vahvistamista.

Suomi tarvitsee huippuosaamista niin ammatillisella kuin korkeakoulutuksenkin puolella. Suomalaisen teollisuuden edustajana haluan kannustaa koko yhteiskuntaa pohtimaan, miten osaamiskilpailukyky turvataan kriisiaikana. Oppimisesta on aina hyötyä. Se on investointi, joka kantaa kohti tulevaisuutta.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu