Mekaanisessa metsäteollisuudessa ja erityisesti levyteollisuudessa käydään parhaillaan keskusteluja tuotannon sopeuttamisesta. Kaikki vaneria Suomessa valmistavat yritykset ovat ilmoittaneet tuotannon rajoituksista tai yt-menettelyistä. Kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden toimialoilta on kuultu uutisia suunnitellusta paperikoneen sulkemisesta Raumalla ja sahatavaran heikosta markkinatilanteesta johtuvista lomautuksista esimerkiksi Lappeenrannassa ja Joensuussa. Harkinnassa on lisäksi sahan sulkeminen Kiteellä. Tuotannonrajoituksia ja yt-neuvotteluja työvoiman käytön vähentämisestä käydään useissa puutuoteteollisuusyrityksissä.
Kesän kääntyessä syksyksi on nähty montaa alavireistä uutispäivää taloudessa. Viime viikolla EK:n ja SAK:n ekonomistit rauhoittelivat keskustelua julkisuudessa todeten, että vaikka useat suomalaisyhtiöt kertoivat suunnittelevansa irtisanomisia, ei kovin synkkää kuvaa kannata vielä maalata.
Kokonaiskuva ei ole kaunis
Kun useamman yksittäisen tapauksen yhdistää, alkaa syntyä kokonaiskuva. Valitettavasti se ei ole kaunis. Heikentynyt suhdannetilanne näkyy jo metsäteollisuuden arjessa.
Vaikka megatrendit tukevat uusiutuvasta puuraaka-aineesta tehtävien tuotteiden menestystä pitkällä aikavälillä, tuntuu talouden suhdannekäänne jo vientiteollisuudessa. Kansainväliset sekä kotimaiset ennustelaitokset ovat laskeneet talouskasvuarvioitaan sekä maailmantalouden, että Suomen talouden osalta. Viimeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos teki niin.
On selvää, että Euroopan talouden moottorin, Saksan talouden kääntyminen kohti taantumaa vaikuttaa vääjäämättä Suomeen. Kansainvälinen kauppasota ja Brexit luovat myös epävarmuutta metsäteollisuusyritysten näkymiin. Yli seitsemän prosenttia suomalaisen metsäteollisuuden tuoteviennistä suuntautuu Britanniaan.
Omien päätöstemme merkitys korostuu
Kansainväliseen suhdannetilanteeseen emme voi vaikuttaa, siksi omien, kotimaisten päätöstemme merkitys korostuu. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että sekä budjettiriihessä että työmarkkinakierroksella tehtävillä päätöksillä ei rapautettaisi vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa kustannuskilpailukyvyssä voidaan tehdä isoja virheitä kuten finanssikriisin alla Suomessa tehtiin. Niitä olisi viisasta nyt muistella ja välttää. Tärkeintä olisi keskittyä joustavuutta, luottamusta ja kilpailukykyä vahvistaviin ratkaisuihin.