Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Suomen malli tuottaa tulosta rauhanvälityksessä

Suomalaiselle mallille rauhanvälityksessä on kysyntää tässä epävakaassa maailmantilanteessa. On kaikkien suomalaisten etu, että työlle löytyy vastedeskin poliittista tukea ja rahoitusta.

Näissä eduskuntavaaleissa on puhuttu kiusallisen vähän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Se vähän mitä on puhuttu on puhuttu lähinnä tulevista hävittäjähankinnoista.

Samalla kansainvälinen tilanne on heikompi kuin vuosikymmeniin. Kova suurvaltapolitiikka vie pohjaa pois kansainväliseltä yhteistyöltä, joka on rauhan edellytys. Väkivaltaisten konfliktien määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun, eikä suursodan uhkaakaan voi enää sulkea pois laskuista.

Olisi äärimmäisen tärkeää, että myös eduskuntavaaliehdokkaat keskustelisivat kunnolla siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla Suomi ja suomalaiset huolehtisivat omasta turvallisuudestaan tässä poikkeuksellisen epävakaassa maailmantilanteessa.

Rauhanvälitys on tehokas ja edullinen keino puuttua konflikteihin

Puhe hävittäjistä kielii osaltaan siitä, miten Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu on viime vuosina keskittynyt niin sanottuun kovaan turvallisuuteen. Konfliktien ennaltaehkäiseminen ja ratkaiseminen diplomatian keinoin on jäänyt keskusteluissa taka-alalle. Näin siitä huolimatta, että rauhanvälitys on enenevissä määrin tunnustettu tehokkaaksi ja edulliseksi keinoksi puuttua konflikteihin ja niiden juurisyihin. Suomella on rauhanvälityksessä vahvaa erityisosaamista, jolle on käyttöä tässä maailmantilanteessa.

Rauhanvälityksessä voi hyvällä syyllä puhua suomalaisesta mallista. Tämä malli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön valtion ja kansalaisjärjestöjen välillä. Kenttätyön hoitavat pitkälti järjestöt. Esimerkiksi CMI, Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat maailmalla arvostettuja toimijoita ja niillä jokaisella on oma profiilinsa. Ulkoministeriön roolina on tukea järjestöjen työtä ja tehdä suomalaisen rauhanvälitystä tunnetuksi.

Nykyinen epävakaa maailmantilanne on tuonut pintaan virallisen diplomatian kyvyttömyyden löytää ratkaisuja entistä monimutkaisemmiksi muuttuneisiin konflikteihin. Konfliktit ovat usein valtioiden sisäisiä ja ne kumpuavat paikallisista epäkohdista, mutta niillä on myös alueellisia ja kansainvälisiä ulottuvuuksia. Konflikteissa on mukana vaihtuva joukko osapuolia valtioista aseellisiin ryhmiin. Suurvaltojen kiistelyn takia kansainvälinen yhteisö näyttää lamaantuneelta näiden konfliktien edessä. Syyrian ja Jemenin vaikeat ja pitkittyneet sodat ovat tästä surullisia esimerkkejä.

Työtä rauhan puolesta ilman politiikan painolastia ja julkisuuden valokeilaa

CMI:n kaltaiset itsenäisesti toimivat järjestöt pystyvät rakentamaan rauhaa silloin, kun virallinen diplomatia ei siihen pysty. Parhaimmillaan niiden työ luo pohjan menestykselle virallisissa neuvotteluissa. CMI:n työ perustuu aina tiiviiseen yhteistyöhön virallisten tahojen kanssa.

Järjestöjen työn epävirallinen luonne tuo kuitenkin paljon mahdollisuuksia ja vapauksia. Ilman politiikan painolastia ja julkisuuden valokeilaa konfliktien osapuolten on mahdollista asettua toistensa asemaan, rakentaa näin keskinäistä luottamusta ja etsiä luovia ja rohkeitakin ratkaisuja. CMI voi valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä joustavammin räätälöidä mallin, joka edistää osapuolia kuunnellen konflinratkaisua kaikkein tehokkaimmin.

Itsenäisillä järjestöillä on mahdollisuus tuoda rauhanpöytiin kaikki ne ryhmät, joilla konfliktin ratkaisemisessa keskeinen rooli. Esimerkiksi aseelliset ryhmät ovat viralliselle diplomatialle vaikea pala, vaikka niiden on oltava rauhan rakentamisessa osa ratkaisua. Järjestöt voivat tehokkaasti tukea myös naisten ja nuorten mahdollisuuksia ottaa osaa rauhanprosessiin. Ilman yhteiskunnan laajaa osallistumista rauhasta ei voi koskaan tulla kestävää.

CMI:n työ Libyassa on valaiseva esimerkki epävirallisen rauhanvälityksen mahdollisuuksista. YK:n vetämä virallinen rauhanprosessi ei ole yksin onnistunut vakauttamaan maata. Keskeinen ongelma on, että moni maan tärkeistä ryhmistä on jäänyt prosessista sivuun. CMI:n työ erityisesti maan poliittisten puolueiden parissa on tuottanut tulosta. Puolueet ovat siirtyneet vihanpidosta yhteistyön tielle, mikä luo toivoa siitä, että niistä voi tulla myönteinen muutosvoima matkalla kohti vakautta ja demokratiaa.

Libyalla on merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Maan kaoottinen tilanne on tehnyt siitä keskeisen laittoman siirtolaisuuden kauttakulkureitin Eurooppaan. Epävakaus luo myös kasvualustaa terrorismille.

Luotettava ja ratkaisukeskeinen maine

Suomella ja suomalaisilla järjestöillä on rauhanvälityksessä luotettava ja ratkaisukeskeinen maine. Monilla konflitialueilla sillä on iso merkitys, että Suomella ei ole siirtomaahistorian taakkaa.

Myös nousu 100 vuodessa vaikeuksien kautta ja tasa-arvon avulla yhdeksi maailman vakaimmista maista tuo uskottavuutta rauhan rakentamisessa.

Tässä kirjoituksessa kuvattujen vahvuuksien hyödyntäminen antaa Suomelle mahdollisuuden kasvattaa entisestään painoarvoaan rauhanvälityksessä. On meidän kaikkien suomalaisten etu, että tälle työlle löytyy vastedeskin poliittista tukea ja rahoitusta.

Crisis Management Initiative (CMI) on presidentti Martti Ahtisaaren perustama suomalainen konfliktinratkaisujärjestö. Lue lisää CMI:n työstä täältä.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu