Jokaisen meistä olisi hyvä oppia keskustelemaan ongelmista ja harjoitella konfliktien välttelyn sijaan keinoja, joilla ratkaista niitä. Näin kirjoittaa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n nuorten rauhanlähettiläiden Lennoneiden jäsen Muhadisa Alimy.

Äidin äänensävy kuulostaa hyökkäävältä ja ärähdän vastauksen. Siitä seuraa syytöksiä ja huutoa. Paiskaan oven kiinni perässäni. Riitaa ei selvitetä, kun näemme toisemme illalla seuraavan kerran, vaan sanattomasta sopimuksesta olemme kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Juhlissa kaveri sanoo jotain, joka saa muut välittömästi haukkomaan henkeäni: “Miten sä voit sanoa noin?” “Mä en tajua, miten sä voit ajatella noin!” Kaveri menee puolustuskannalle, mutta kukaan ei yritä edes ymmärtää, mitä hän todella tarkoittaa.

On lauantai-ilta ja saavumme Mellunmäen metroasemalle suuren tyttöporukan kanssa. Johdan porukkaa kävelemällä hieman muiden edellä. Olen astumassa metroon, kun päihtynyt tuntematon mies pyytää minut mukaansa vetämällä minua käsivarresta. Irrotan hänen otteensa, pyydän häntä siirtymään kauemmaksi ja lähden tilanteesta pois astumalla sisään metroon. Tällöin vasta huomaan, kuinka kaksi ystävistäni on suutuksissaan lähteneet puhumaan miehelle. Mies heittää reppunsa maahan, riisuu takkinsa ja haastaa ystäväni tappeluun.

Esimerkiksi kuunteleminen on taito, jota on hyvä opetella

Mikä olisi näissä edelle kuvailluissa tilanteissa ollut oikea ratkaisu? Miten meidän olisi pitänyt toimia? Miten konflikti oltaisiin voitu välttää? On selvää, että olisimme kaivanneet parempia konfliktinratkaisukeinoja.

Kun ei tiedä miten konfliktitilanteessa voisi toimia, voi alkaa pelätä sellaiseen joutumista niin paljon, että alkaa välttelemään kaikkea, joka voisi aiheuttaa konfliktin. Itse ainakin jätän välillä sanomatta sen, mitä olisin halunnut sanoa. En halua, että kukaan suuttuu tai pahimmassa tapauksessa arvokas ihmissuhde rikkoontuu jonkin pienen erimielisyyden takia. Olisi kuitenkin rakentavampaa opetella keskustelemaan ongelmista ja konfliktien välttelyn sijaan opetella keinoja, joilla ratkoa niitä. Esimerkiksi kuunteleminen on taito, jota on hyvä opetella. Harva meistä oikeasti osaa kuunnella toista, vaikka se on tärkeä taito minkä tahansa konfliktin ratkaisussa.

Tosiasia on se, että meistä jokainen tulee päätymään konfliktitilanteisiin omissa ihmissuhteissaan ja ehkä oman itsensäkin kanssa. Kun konfliktin ratkomisen sijaan päätetään vain välttää koko konfliktin muodostuminen, voivat usein tärkeät tunteet jäädä käsittelemättä. Näiden tunteiden kasaantuessa ne voivat vaikuttaa yksilöön henkisesti ja sitä kautta ihmissuhteisiin ja yksilön arkeen. Näiden tilanteiden yleistyminen voi vaikuttaa kokonaisten yhteisöjen vakauteen.

Myös johtajilla petrattavaa

Vaikuttaa siltä, että konfliktinratkaisutaidot eivät ole kovin hyvin hallussa myöskään osalla maailman johtajista. Luulisi, että johtotehtäviin valittaisiin ihmisiä, jotka nämä taidot hallitsisivat, mutta ajoittain väärät ihmiset saavat vaikutusvaltaisimmat asemat. Osuvin esimerkki tämänkaltaisesta tilanteesta on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Presidentti on koko valtion edustaja ja toimii maan keulakuvana. Presidentti on suuressa vastuussa maiden välisistä suhteista. Hänen on osattava olla rationaalinen ja hänellä on oltava erittäin hyvä kyky viestiä toisten ihmisten kanssa. Jotta maailmanlaajuisia konflikteja voitaisiin ennaltaehkäistä, on äärimmäisen tärkeää, että johtajamme konfliktien synnyttämisen sijaan osaisivat ja haluaisivat ratkaista niitä.

Tämän ongelman välttämiseksi on yksilön opittava jo nuorena tunnistamaan konfliktit ja olemaan tietoinen mahdollisista ratkaisukeinoista. Usein ratkaisukeinot kehittyvät meillä Suomessa kokemuksen myötä, mutta ne voisi varmasti oppia jo aikaisemmin. Suomenkin opetussuunnitelmiin kuuluu vaikka mitä, mutta missään vaiheessa ei käsitellä konfliktinratkaisutaitoja. Apua on kuitenkin saatavilla. Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Ahtisaari-päivät tarjoavat verkossa harjoituksia, joilla kouluissa voi opetella vaikka empatiaa ja vuorovaikutusta. Harjoitukset sopivat myös peruskoulun uuteen opetussuunnitelmaan.

Koska nuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia, heidän on tärkeää omaksua konfliktinratkaisussa tarvittavia taitoja. Tuli heistä sitten tasavallan presidenttejä tai firman asiakaspalveluvastaavia.

Lennonit on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n vuonna 2017 perustama 16-22-vuotiaille nuorille suunnattu vapaaehtoisten rauhanlähettiläiden ryhmä, joka tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kouluttautua ja laajentaa osaamista niin median kuin rauhanvälityksen parissa. Lennonien työ on osa CMI:n Ahtisaari-päiviä, joiden tavoitteena on lisätä tietoa konfliktinratkaisusta, rauhanvälityksestä ja sovinnon merkityksestä suomalaisissa kouluissa. Lennoneita voit seurata Facebookissa @lennonit ja Instagramissa @wearelennons.