Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Jemenin sota on synnyttänyt inhimillisen katastrofin – rauhan eteen on nyt ponnisteltava usealla tasolla

Jemenin yli kolme vuotta jatkunut sota on yksi aikamme tuhoisimmista konflikteista. Se on johtanut YK:n sanoin ”maailman pahimpaan humanitääriseen kriisiin”. Yli 22 miljoonaa jemeniläistä – 75 prosenttia maan väestöstä – on riippuvaisia humanitäärisestä avusta. Toisin kuin luonnokatastrofeista johtuva inhimillinen hätä, Jemenin humanitäärinen kriisi olisi ollut vältettävissä, jos konfliktiin olisi puututtu ajoissa. Monimutkaisen sodan lopettamiseksi tarvittaisiin nyt päättäväisiä rauhanponnistuksia usealla eri tasolla.

Yhteisestä visiosta väkivaltaisuuksiin

Maanlaajuisten väkivaltaisuuksien puhkeamista edelsi Arabian niemimaalla sijaitsevassa Jemenissä toiveikkuuden ajanjakso. Vuonna 2011 mielenosoitukset johtivat yli 30 vuotta maata hallinneen presidentti Ali Abdullah Salehin luopumiseen vallasta. Vallansiirto aloitti uuden aikakauden. Jemeniläisten oli ensimmäistä kertaa mahdollista käydä aitoa vuoropuhelua maan tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä ja etsiä ratkaisuja, jotka olisivat kaikkien keskeisten ryhmien hyväksyttävissä. Poliittista keskustelua ja päätöksentekoa hallinneen eliitin rinnalle nousi uusia voimia.

Jemenin kansallisena vuoropuheluna tunnettu rauhanprosessi onnistui vahvistamaan jemeniläisten yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että maan tulevaisuus on viimein, vuosikymmenien itsevaltaisen hallinnon jälkeen, kansalaisten käsissä.

Vuoropuhelu oli kuitenkin − kuten rauhanprosessit usein ovat − epätäydellinen. Osa ryhmistä ei osallistunut vuoropuheluun, ja rauhanprosessi kesti paljon suunniteltua pidempään onnistumatta kuitenkaan parantamaan jemeniläisten elinolosuhteita. Ratkaisuja, joissa sivuutettiin merkittävien ryhmien näkökannat, tehtiin loppumetreillä. Rauhanprosessin ongelmat lisäsivät vähitellen jännitteitä poliittisten ryhmien välillä, ja lopulta maa suistui täysimittaiseen sotaan, kun osapuolet turvautuivat ulkovaltojen apuun vastapuolen kukistamiseksi.

Kasvava alueellinen valtakamppailu kiihdyttää sotaa

Sisällissotana alkanut konflikti on muuttunut sodaksi, jossa alueelliset ja kansainväliset suurvallat ovat yhä voimakkaammin mukana ja tukevat eri osapuolia rahallisesti, sotilaallisesti ja ideologisesti. Konfliktin luonteen muutos heijastaa Lähi-idässä näkyvää laajempaa dynamiikkaa. Alueelliset toimijat pyrkivät vahvistamaan asemiaan suhteessa kilpailijoihinsa tukemalla liittolaisiaan eri maiden sisäpolitiikassa. Valtioiden sisäinen hajaannus antaa ulkopuolisille valloille tilaa toimia ja hyödyntää paikallisia erimielisyyksiä omien intressiensä ajamiseen.

Näin on käynyt myös Jemenissä. Pääkaupunki Sanaata ja Pohjois-Jemeniä hallussaan pitävien huthien uskotaan saavan apua Iranilta. Saudi-Arabian johtama, ja muun muassa Yhdysvaltojen tukema, sotilasliittouma puolestaan tukee maanpaossa olevaa Jemenin kansainvälisesti tunnustettua hallitusta taistelussa hutheja vastaan.

Vaikka sodan päärintamalinja kulkee huthien ja presidentti Abd Rabbu Mansur Hadin johtaman hallituksen välillä, Jemenin konflikti on paljon tätä monitahoisempi. Paikallistasolla jemeniläiset ovat jakautuneet lukuisiin taisteleviin ryhmittymiin. Osa taistelee poliittisista syistä ja tukee jompaakumpaa sodan pääosapuolista, osalle kyse on olemassaolon perusedellytysten turvaamisesta kuten vedensaannista ja teiden hallinnasta.

Jemen on jakautuneempi kuin koskaan historiansa aikana. Selvää on ainoastaan, että yksikään osapuoli ei pysty voittamaan konfliktia sotilaallisesti.

CMI rakentaa luottamusta eri osapuolten välille

Viime aikoina on herännyt varovainen toivo siitä, että konflikti saataisiin loppumaan – ei välttämättä viikkojen tai kuukausien, mutta kenties vuosien kuluessa. YK:n pääsihteerin erityisedustajan vaihtuminen on antanut syyn toiveikkuudelle, että rauhanneuvottelut saataisiin käyntiin useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen.

Täysimittainen sota on jatkunut yli kolme vuotta ilman, että yksikään osapuoli on saavuttanut merkittäviä sotilaallisia voittoja.

Moniulotteinen konflikti vaatii rauhanponnistuksia usealla tasolla, jotta se saadaan laantumaan. YK:n rauhanvälitysyritykset ovat keskittyneet konfliktin pääosapuoliin. Suoria keskusteluja osapuolten välillä on ollut vähän. Tila konfliktin jakolinjat ylittävälle, laajemmalle keskustelulle on kaventunut lähes olemattomiin.

Nykyisen sodan puhkeaminen johtui osin siitä, että päätöksentekoon ei otettu mukaan kaikkia tärkeitä ryhmiä. Siksi tulevissa rauhanneuvotteluissa on varmistettava, että vaikka kaikki ryhmät eivät olisi suoraan edustettuina neuvottelupöydässä, niiden näkemykset tulevat kuulluiksi.

CMI:n kaltaiset itsenäiset, epävirallisella tasolla toimivat järjestöt voivat tukea Jemenin konfliktin ratkaisua monin tavoin. CMI pyrkii EU:n tuella ja yhteistyössä jemeniläisen yhteistyökumppanin kanssa luomaan yhteyksiä niin paikallisten, kansallisten kuin alueellisten toimijoiden välillä ja synnyttämään mahdollisuuksia luottamuksellisille keskusteluille. Epäviralliset keskustelut auttavat vähitellen luomaan luottamusta ja muita edellytyksiä sille, että merkittäviin kansallisiin kysymyksiin löydettäisiin Jemenissä mahdollisimman laajalti hyväksyttyjä ratkaisuja.

Jemeniläisten yhdistäminen repivän sisällissodan jälkeen vaatii tahtoa, sitoutumista ja rohkeutta, sekä kansainväliseltä yhteisöltä että ennen kaikkea jemeniläisiltä. Ilman niitä maata uhkaa valtavan humanitäärisen hädän lisäksi valtion täydellinen romahtaminen.

Crisis Management Initiative (CMI) on presidentti Martti Ahtisaaren perustama suomalainen konfliktinratkaisujärjestö. Lue lisää CMI:n työstä täältä.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu