Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Ilmastonmuutos voi pahentaa konflikteja – tulevaisuudessa uhkana sota vedestä

Ilmastonmuutos iskee pahiten yhteiskuntiin, jotka ovat jo valmiiksi alttiita konflikteille. Päästöjen vähentämisen lisäksi onkin keskityttävä siihen, miten hauraimmat valtiot pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhtenä epävakauden aiheuttajana.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksen väkivaltaisiin konflikteihin pitäisi olla yksi suurimmista huolenaiheista, kun ihmiskunta kamppailee maapallon lämpenemisen kanssa.

Näin sanoi Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore, kun haastattelin häntä hiljattain. Gorea on syytä kuunnella, sillä hän on varoittanut maailmaa ilmastonmuutoksen vaaroista suurimman osan aikuisikäänsä. Vuonna 2007 hän sai ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnon.

Mitä sitten ilmastonmuutoksen ja konfliktien välisestä yhteydestä tiedetään? Ja miten näihin konflikteihin voitaisiin tehokkaasti puuttua?

Alkuun on sanottava, että aihepiiri kaipaisi kipeästi lisätutkimusta. Paikoin ilmastonmuutoksen ja konfliktien välistä yhteyttä on liioiteltu. Yleinen näkemys kuitenkin on, että tämä yhteys on olemassa.

Neljää tapaa, joilla ilmastonmuutos voi vaikuttaa konfliktien puhkeamiseen

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuoreen raportin mukaan on ainakin neljä tapaa, joilla ilmastonmuutos voi yhtenä tekijänä vaikuttaa konfliktien puhkeamiseen ja niiden dynamiikkaan. Raportti vetää yhteen Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta tehtyjä tutkimuksia.

Ensimmäisenä raportti nostaa esiin ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ihmisten toimeentuloon. Esimerkiksi muutokset sademäärissä ja merenpinnan nousu voivat iskeä maanviljelyyn ja kalastukseen ja tehdä näin rikollisesta toiminnasta ja aseellisiin ryhmiin liittymisestä aiempaa houkuttelevampaa. Toiseksi ilmastonmuutos voi antaa aseellisille ryhmille mahdollisuuden kasvattaa valtaansa. Aseryhmät voivat esimerkiksi kuivuuden takia hyökätä siviilejä vastaan, jotta niiden jäsenet saisivat itse riittävästi ruokaa.

Kolmanneksi paikallinen eliitti voi hyötyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Esimerkiksi äkillisten luonnonkatastrofien jälkeen eliitti voi käyttää hätäapua oman asemansa pönkittämiseen tai jonkin konfliktin osapuolen tukemiseen. Neljänneksi ilmastonmuutos voi lisätä pakolaisuutta. Suuret muuttoliikkeet voivat kasvattaa jännitteitä paikallisesti esimerkiksi lisäämällä kamppailua toimeentulosta ja muuttamalla poliittisia valta-asetelmia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät enenevässä määrin myös niillä alueilla, joilla CMI työskentelee konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tšadjärven alueella läntisessä Afrikassa ilmastonmuutos ja konfliktit ovat luoneet vaarallisen noidankehän. Jos tätä noidankehää ei rikota, epävakaus lisääntyy entisestään.

Ilmastonmuutos näkyy alueella muun muassa sateiden vähentymisenä ja lämpötilojen nousuna. Tšadjärven pinta on laskussa, mikä on johtanut vesipulaan ja satomenetyksiin. Samalla Boko Haramin kaltaisten aseellisten ryhmien terrori kaventaa ihmisten elinmahdollisuuksia. Muuttoliike maiden sisällä ja niiden välillä on synnyttänyt uusia konflikteja ja lisännyt kilpailua hupenevista luonnonvaroista pakolaisten ja paikallisen väestön välillä.

Ilmastonmuutos tekee kuumuudesta ja kuivuudesta kärsivästä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueesta erityisen haavoittuvan. Veden vähyys on yksi konfliktien juurisyistä sodan runtelemassa Jemenissä. Irakissakin ilmastonmuutos pahentaa entisestään monia maan keskeisiä ongelmia, kuten CMI:n neuvonantaja Hussein Al-Taee hiljattain kirjoitti: joet kuivuvat, viljelysalueet hupenevat, kuumuus yltyy ja asuinkelvolliset alueet kutistuvat.

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan kuumuus voi tehdä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta paikoin asuinkelvottomia vuoteen 2050 mennessä. Miljoonien ihmisten olisi löydettävä itselleen uusi koti.

Ilmastonmuutos monimutkaistaa konflikteja entisestään

Konfliktinratkaisun parissa työskentelevien valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja CMI:n kaltaisten itsenäisten järjestöjen on syvennettävä ymmärrystään ilmastonmuutoksesta yhtenä konfliktien ajurina. Näin ne voivat osaltaan kasvattaa tietoisuutta aiheesta ja oppia puuttumaan tämäntyyppisiin konflikteihin tehokkaasti.

Tehtävä ei ole helppo. Konflikteista on tullut yhä monimutkaisempia, mikä tekee niiden ratkaisemisesta entistä vaikeampaa. Ilmastonmuutos on tässä yhtälössä uusi lisä heikon hallinnon, korruption ja työttömyyden kaltaisiin konfliktien juurisyihin.

Vaikeuskerrointa lisää se, että useimmiten konfliktit koettelevat niin sanottuja hauraita valtioita, joissa monet näistä juurisyistä vaikuttavat rinnakkain. Näin ilmastonmuutos iskee pahiten yhteiskuntiin, jotka ovat jo valmiiksi alttiita konflikteille.

Päästöjen vähentämisen lisäksi onkin keskityttävä siihen, miten hauraimmat valtiot pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhtenä epävakauden aiheuttajana. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä muun muassa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktinratkaisun välillä. Pääpaino on oltava siinä, miten konflikteja voidaan ennaltaehkäistä, jotta ne eivät leimahtaisi. Yksi CMI:nkin työn lähtökohta on, että rauhanvälityksen on osaltaan autettava valtioita rakentamaan sellaisia instituutioita, jotka ylläpitävät vakautta.

Esimerkiksi luonnonvarojen käytöstä kumpuavia jännitteitä on mahdollista lievittää ja poistaa näiden luonnonvarojen aiempaa kestävämmällä ja oikeudenmukaisemmalla hallinnalla. Jos näin ei toimita, tulevaisuudessa sotia voidaan käydä vaikkapa veden ympärillä.

Crisis Management Initiative (CMI) on presidentti Martti Ahtisaaren perustama suomalainen konfliktinratkaisujärjestö. Lue lisää CMI:n työstä täältä.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu