Koronakriisi on heittänyt urakalla soraa talouden rattaisiin. Tämän vuoksi meidän tulee huolehtia liiketoimintaympäristömme houkuttelevuudesta kansainvälisellä tasolla. On selvää, että vahvat vientialamme luovat vankan perustan taloutemme vauhdittajina, mutta Suomi tarvitsee kipeästi myös ulkomaisia investointeja ainutlaatuisen lisäarvon tuojina.

Ulkomaiset yritykset globaaleine arvoketjuineen ovat tärkeitä erityisesti talouden taantumavaiheessa. Nyt on oikea aika edistää kansainvälisiä sijoituksia ja saada osuus Euroopan investointivirroista, sillä Suomen innovaatioympäristö on kansainvälisesti kiinnostava monella mittarilla.

Tiedätkö, mitä yhteistä on Googlella, GE Healthcarella ja Mujilla? Nämä maailmanluokan yhtiöt sijoittivat vahvasti liiketoimintaansa Suomessa viime vuonna. Eivätkä ne suinkaan ole yksin: saksalainen kuulalaakereita valmistava teollisuusjätti Schaeffler perusti Jyväskylään tuotekehityskeskuksen teollisen internetin ratkaisuja varten. Japanilainen Mitsubishi Logisnext laajentaa trukkeihin ja sisälogistiikkaan liittyvän automaation ja digitalisaation tuotekehitystä Järvenpäässä. BASF rakentaa merkittävää akkumateriaalien tuotantolaitosta Harjavaltaan. Nämä kaikki ovat suoria ulkomaisia investointeja.

Sadan miljardin kakku

Tilastoja tarkastellessa kuva tarkentuu. Vain noin yksi prosentti Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa, mutta niiden työllistävä vaikutus on 18 prosenttia eli 266 000 henkilöä. Vuonna 2018 ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihto oli 96 miljardia euroa.

Suomen kansantalouden kannalta kultainen kierre syntyy, kun yritykset ja sen työntekijät tekevät hankintoja paikallisilta yrityksiltä ja vahvistavat partneriyritystensä työllisyyttä. Mitä enemmän ulkomaiset yritykset integroituvat paikallisiin arvoketjuihin, sitä enemmän syntyy epäsuoria vaikutuksia.

Suoria vaikutuksia syntyy palkkojen, yritysten tekemän voiton sekä verotulojen kautta, kun yritykset luovat uutta tai säilyttävät nykyistä liiketoimintaa Suomessa. Yksi suora työpaikka luo yleensä vähintään kaksi muuta työpaikkaa. Vastaavasti yksi investoitu euro tuo kolme välillistä lisäeuroa (Copenhagen Economics -selvitys 2019).

Tuhat uutta työpaikkaa

Business Finlandin osana toimivan Invest in Finlandin kansainväliset yritysasiakkaat loivat Suomeen viime vuonna lähes 1 000 uutta työpaikkaa, mikä välillisesti vaikutti lähes 3 000 työpaikan syntymiseen. Investointien arvo oli yli 1,5 miljardia euroa. Ulkomaisten yritysten jatkoinvestoinnit kertovat luottamuksesta Suomeen toimintaympäristönä. Suurin jatkoinvestointi oli Googlen päätös 1,2 miljardin euron data center -laajennuksesta.

On hyvä huomioida myös toimintaympäristöön heijastuvat dynaamiset vaikutukset. Tietoa, osaamista ja osaajia siirtyy emoyhtiöistä Suomeen jatkuvasti. Investoinnin kautta mahdollisesti syntyvä parempi infra ja uudet teknologiat lisäävät paikallistenkin yritysten tuottavuutta. Kilpailu luo uusia investointeja paikallisissa yrityksissä, markkinan koko kasvaa ja investointi vetää puoleensa myös muita ulkomaisia yrityksiä Suomeen.

Pohjolan investointimagneetti

Tällä hetkellä Suomi hankkii investointeja laajalla skaalalla tuulivoimasta biotalouteen. Usein yhdistävä tekijä on maailmanluokan teknologiaosaamisemme, älypuhelimien kuvankäsittelystä vakavien sairauksien diagnostiikkaan. Suomi on EY:n tutkimuksen mukaan suosituin suorien investointien kohde Pohjoismaissa; vuonna 2018 Suomi keräsi kappalemääräisesti enemmän investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Määrällisesti eniten Suomeen investoivat Ruotsi, Britannia ja Yhdysvallat. Eniten investointeja sijoittui ICT-sektorille ja liike-elämän palveluihin.

Startup-puolella Suomi erottuu myös edukseen. Vuonna 2019 pääomasijoittajat panostivat sinivalkoisiin kasvuyrityksiin 293 miljoonaa euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten koko Euroopassa.

Kisa kuitenkin jatkuu. Meidän pitää varmistaa, että Suomessa on riittävästi resursseja kehittää liiketoimintaympäristöämme, jotta se kiinnostaa ja innostaa sekä kotimaisia että kansainvälisiä yrityksiä 2020-luvulla.