Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Energia hyvinvoivan yhteiskunnan perustana

Ilmastonmuutos ja sen torjunta on esillä kaikkialla; niin ehdokkaiden vaalijulisteissa kuin nuorten tuskaa tihkuvissa ilmastolakoissa. Kukaan tuskin kyseenalaistaa enää sitä, että määrätietoisia ja yhä vaikuttavimpia toimia tarvitaan niin yrityksiltä, julkisyhteisöiltä kuin meiltä kaikilta kuluttajilta yhteisen ilmaston ja yhden maapallon hyväksi.

Kestävän tulevaisuuden luomisessa energialla on avainrooli, sillä energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat valtaosan kasvihuonekaasupäästöistämme. Energiamurros on käynnissä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa ja esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmät ovat voimakkaasti yleistyneet. Uudenlaisia liiketoimintamalleja syntyy, ja energiantuotantomme hajautuu voimalaitoksista pienempiin yksiköihin ja yksittäisiin kiinteistöihin. Energiankäyttäjät odottavat jatkossakin varmuutta ja vaivattomuutta energiapalveluiltaan. Ilman toimivaa energia-alaa meillä ei ole hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA korostaa energiatehokkuuden olevan ykköspolttoaine kestävässä energiajärjestelmässä. Energiatehokkuudella hillitään ilmastonmuutosta, parannetaan energiavarmuutta ja edistetään talouden kehitystä samalla saaden muita ympäristö- ja sosiaalisia hyötyjä. Suomessa yritykset, yhteisöt ja kunnat ovat vapaaehtoisen energiatehokkuussopimustoiminnan kautta säästäneet vuosittain yhteensä lähes 16 TWh energiaa. Määrä vastaa kaikkien Suomen kerrostalojen vuotuista lämmitysenergian tarvetta. Työ sopimustoiminnan piirissä jatkuu vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi, energiakulujen pienentämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Sopimukseen liittyneet ovat aktiivisia kehittämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja toimintatapoja, mutta työn mahdollistamiseksi yhteiskunnan pienikin tuki vipuvoimana on tärkeää.

Kuluttajista yli 40 prosenttia on muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä käy ilmi tuoreesta Taloustutkimuksen tekemästä Ilmastobarometrista. Vuonna 2015 luku oli alle 30 prosenttia. Tutkimusten mukaan kuluttajat kaipaavat konkreettisia ja luotettavia neuvoja siihen, miten toimia oikein arjessa kodin energian käyttöön, liikkumiseen ja ruokaan liittyvissä päätöksissä, ja elämän suurissa hankintatilanteissa.

Tieto ja osaaminen ovat hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Ilmastonmuutoksen hillintä ja energiamurros edellyttävät määrätietoista tutkimus- ja kehitystyötä. Useat tahot ovat esittäneet, että Suomen tulisi nostaa t&k-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi erinomaista, mutta samalla on huolehdittava tutkimustulosten viestinnästä, konkretisoinnista ja käytäntöön viennistä niin suurten kuin pk-yritysten, julkisen sektorin ja kuluttajien pariin.

Tarvitaan systemaattista, määrätietoista työtä sekä energia-alalla että koko yhteiskunnassa. Erilaiset kokeilut ovat erittäin välttämättömiä, mutta samaan aikaan pitää kehittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä vahvemmiksi niitä skaalaten. Hyvinvointi, vähähiiliset teknologiset ratkaisut ja digitaaliset palvelut kulkevat käsi kädessä. Energiamurros luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Energiamurros, kuten monet muutkin ilmiöt ovat systeemisiä, yli hallinnonalojen tapahtuvia. Saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä on edellytys vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi ja käytäntöön toteuttamiseksi.

Energiamurros tekee Suomesta entistä ehomman. Täällä on hyvä elää. Laitetaan hyvä kiertämään!

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu