Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu laajalti vanhustenhoidosta. Keskustelu leimahti, kun viranomaiset joutuivat sulkemaan hoivakodin Kristiinankaupungissa.

Vanhustenhuollon ongelmat ovat olleet hoitoalalla ja vanhusten lähipiirissa tiedossa pitkään. Ongelmat ovat heijastuneet myös lääkealalle, jossa asiasta on puhuttu jopa lääkekaaoksena. Kaaokseen ovat ajautuneet erityisesti joidenkin hoivakotien lääkehuolto ja niiden potilaiden lääkityksen jatkuvuus, jotka siirtyvät laitoksesta kotiin. Viime päivien keskustelu vahvistaa, että farmasian ammattilaisten huoli lääkitysturvallisuudesta ei ole ollut perusteeton.

Esimerkkejä löytyy lukuisia. Vanhukset ovat saattaneet saada lääkkeitä, joita heille ei ole määrätty. Lääkkeet ovat saattaneet mennä toisen asukkaan kanssa sekaisin tai vanhukselle on annettu kuolleilta potilailta jääneitä reseptilääkkeitä. Lääkkeitä on annosteltu väärin, esimerkiksi kokonaisena nautittavia lääkkeitä on saatettu murskata tai keskenään yhteensopimattomia lääkkeitä on annosteltu samanaikaisesti. Lääkkeitä on säilytetty väärin – jääkaappisäilytykseen tarkoitettuja lääkkeitä on jäänyt huoneenlämpöön.

Pahimmillaan lääkehoidon kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa ja se voi jopa koitua vanhukselle kohtalokkaaksi.

Tämän hallituskauden suurin lääkepoliittinen puristus on ollut rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, jonka tarkoituksena on ollut parantaa kokonaisvaltaista hoitoa ja luoda edellytykset järkevälle lääkehoidolle. Ohjelmassa on tunnistettu keskeisiksi haasteiksi järkevän lääkehoidon esteiksi esimerkiksi se, että terveydenhuollossa ei ole ajantasaista tietoa kaikista potilaan käyttämistä lääkkeistä. Huomio on siis lääkepolitiikassa kiinnitetty täysin oikeaan asiaan – lääkehoitojen ongelmiin ja lääkitysturvallisuuteen. Itse toimeenpano on kuitenkin vielä kesken, ja tulevalla hallituskaudella kannattaakin edelleen panostaa tarkoituksenmukaisten lääkehoitojen edistämiseen.

Avohuollon apteekit ovat jo pitkään pyrkineet löytämään keinoja, joilla hoivakotien tilannetta voitaisiin parantaa moniammatillisena yhteistyönä.

Hyvä esimerkki lääkehoitojen kokonaisuuden hallinnasta on koneellinen annosjakelu, joka siirtää hoitajien käsityönä tekemän lääkejakelun koneella tehtäväksi. Automatisoitu annosjakelu vähentää merkittävästi inhimillisten virheiden määrää ja vapauttaa hoitajien aikaa hoitotyöhön. Apteekki toimii aktiivisesti yhteistyössä paikallisen hoivakodin kanssa ja tarkistaa myös lääkityksen kokonaisuuden. Annosjakelupalvelussa onkin perattu paljon lääkityksen virheitä, joista tavallisimpia ovat lääkkeiden päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset.

Toinen hoivakotien lääkehoidon tilanteen ratkomiseen tähtäävä apteekkien palvelu kulkee nimellä Turvallisen lääkehoidon tuki. Palvelussa apteekin ammattilainen auttaa hoivakotia saamaan lääkekaaoksen järjestykseen. Apteekki tukee hoivakotia toimintatapojen kehittämisessä siten, että inhimillisten virheiden ja sekaannusten riski lääkkeiden annostelussa pienenee merkittävästi.

Kyse on hyvin konkreettisesta farmaseuttisesta työstä, jossa tarkastetaan lääkehoidon prosessit hoivakodissa. Toimintamallit säästävät hoitohenkilökunnan aikaa ja varmistavat lääkehoidon onnistumisen, jolloin vältytään kohtalokkailta virheiltä. Vanhustenhuollon tulevaisuutta ja turvallista lääkehoitoa kannattaa rakentaa moniammatillisessa yhteistyössä, ja siinä työssä apteekki voi olla apuna.