Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Käännetään aivovuoto!

Minä sitten niin ihailen nykynuoria. Rohkeita maailmankansalaisia, jotka luottavat siihen, että elämä kantaa ja kielitaito riittää. He lähtevät rohkeasti kohti kansainvälisiä haasteita jo lukiosta, elleivät jopa yläasteella. Minä ihailen suomalaista koulujärjestelmää, joka kannustaa nuoriamme hakeutumaan kansainvälisiin haasteisiin jo nuoresta lähtien.

Samalla olen huolestunut siitä, että Oy Suomi Ab ei osaa olla tarpeeksi kutkuttava ja kekseliäs, jotta kansainvälisesti orientoituneet nuoret, joista kasvaa tulevaisuuden tekijöitä, haluaisivat palata takaisin Suomeen Erasmus-vaihdostaan ja luoda innovaatiorikasta uraa täällä Euroopan rajamailla.

Puhumattakaan siitä, että osaisimme houkutella ulkomaisia osaajia muuttamaan perheineen tänne Pohjolaan. Suomen pitää ottaa iso askel eteen ja ylös, jos haluamme olla kansainvälinen, houkutteleva vaihtoehto osaajille.

Osaajapula vaatii innovatiivista yhteistyötä

 Uudet kansantautimme aivovuoto ja syntyvyyspula luovat yhteiskunnalle painetta sitouttaa osaajat ja haalia heitä lisää ulkomailta. Krooninen osaajapula kasvattaa paineita myös alueelliselle kehittämiselle. Tätä kehittämispainetta pyritään purkamaan erilaisten pikavippien avulla, nopeaa ratkaisua etsien. Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä koko maan laajuisten, oikeiden ja syvien kilpailuetujen etsimiseen. Vain näin pystymme parantamaan kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksiä.

Meillä on Suomessa useita alallaan ansioituneita yliopistoja, sekä kansainvälisen vertailun kirkkaasti kestävä ammatillinen korkeakoulujärjestelmä. Jo korkeakouluissa pitäisikin kiinnittää huomiota siihen, miten integroimme nuoret osaajat yrityselämään ja luomme heille hedelmälliset puitteet toteuttaa itseään erilaisissa harjoitteluissa ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehtävissä projekteissa.

Suomi on pieni. Meitä on täällä 5,5, miljoonaa asukasta 338 000 neliömetrin alueella – noin puolet Pariisin tai Lontoon ihmismassasta. Nämä metropolit vetävät osaajia ympäri maailman kehittymään ja kehittämään alueiden taloutta ja kilpailukykyä.

Vetovoimaisuus on mahdollista myös Suomelle: Koulutusjärjestelmämme on kansainvälisesti tunnustettu. Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja laadukas varhaiskasvatus lisäävät vetovoimaamme perheellisille tekijöille. Luonto, rauha ja turvallisuus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja metropolien vilinälle. Näitä innovaationlähteitä olisi syytä korostaa, kun Suomea markkinoidaan osaajille ympäri maailmaa. Meillä voi asua maaseudulla ja olla kuitenkin töissä urbaania henkeä sykkivässä keskustassa alle tunnissa.

Pieni ja laajalle levittäytynyt, kulttuurillisesti heterogeeninen markkinamme on myös mielenkiintoinen kokeilukulttuurin alusta. Monet kansainväliset yritykset käyttävätkin Suomea testimarkkinana saadakseen tietoa erilaisten kuluttajaryhmien ostokäyttäytymisestä. Miten tämän voisi tuotteistaa innovaatioalusta-ajattelun markkinoinnissa?  

Kansallisen yhteistyön mallintaminen innovaatioympäristöksi

Suomen tarjoamat mahdollisuudet eivät tällä hetkellä houkuta tarpeeksi nuoria osaajia meillä tai maailmalta. Siksi innovaatiotoiminta, yritysten kasvupotentiaalin mahdollistaminen sekä yhteistyön mallit on päivitettävä tähän päivään. Ja ennen kaikkea huomiseen.

Suomi on pieni ja ketterä maa, jossa alueiden tulee aktiivisesti työskennellä yhteen hiileen puhaltamiseksi, ei keskinäistä kilpailua luoden. Erilaiset yhteisöt (kaupungit, maakunnat, kaupunkiseudut, kaupunkikumppanit…) kehä kolmosen sisä- ja ulkopuolella etsivät ja brändäävät itseään sekä kartoittavat vahvuuksiaan estääkseen asukaskadon ja houkutellakseen yrityksiä sekä kansainvälisiä osaajia alueelleen. Brändityö tukee mitä parhaiten kansallisen, alueellisia vahvuuksia korostavan yhteistyön syntymistä, läpi Suomen. 

Alueiden vastakkainasettelun sijasta pitäisi löytää ne “keihäänkärjet” ja yhteistyön mallit, joilla pystyisimme kasvattamaan kunkin alueen erityisosaamista sekä keskittämään ja luomaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia osaajille, yrityselämän tarpeita kuunnellen.

Kaupungeilla ja korkeakouluilla on jo erilaisia alueellisen yhteistyön malleja. Niitä tulisi tiivistää sekä johdonmukaistaa luomalla koordinoinnille kunnollinen, mahdollisesti skaalattava, malli. Ehkäpä joku digitaalinen alusta, josta yritykset voisivat löytää palvelupolkuja ja jo valmiita verkostoja? Sama portaali voisi toimia kanavana mielenkiintoisten uramahdollisuuksien mainostamiseen ulkomaisille osaajille. Ja ehkäpä innovaatiohubina, jonka kautta voitaisiin tarjota palveluna muun muassa kiinnostavaa, koottua kuluttajadataa kansainvälisille yrityksille?

Yhteistyöllä pääsemme kilpailemaan, jos ei aivan Lontoon, ainakin Keski-Euroopan kasvukeskusten kanssa. Nyt vaarana on, että Suomesta tulee väliinputoaja, itsensä kilpailusta ulos säätelevä mallimaa, jolla on takanaan loistava tulevaisuus. 

Osaajapula synnyttää jo nyt kriittisen haasteen yritysten kasvulle. Aivovuoto sekä syntyvyyspula trendeinä eivät tule tulevaisuudessa helpottumaan, ellemme aktiivisesti luo kansainväliselle osaamiselle hedelmällistä kasvualustaa. Asenneilmastoa on kevennettävä ja palvelupolkuja suunniteltava niin, että tänne on helppo tulla kehittymään, kehittämään, viihtymään ja ennen kaikkea innostumaan.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu