Sammio
Kaupallinen yhteistyö

(Työ)hyvinvointi rakennetaan (työ)arjessa

Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut, että työnantajan on loppukädessä aika vaikea oikeasti vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Että hyvinvointi on paljon enemmän kuin ”seteli”. Että työsuhde-edut ovat ns. hygieniatekijöitä työntekijäkokemuksen muodostamisessa – vähän niin kuin nollatason juttuja verrattuna arvokkaampiin työntekijää motivoiviin tekijöihin, kuten työn merkityksellisyys, vaikuttavuus tai itsensä toteuttaminen.

Näin mustavalkoisesti taisin itsekin ajatella vielä jokin tovi sitten, kunnes aloin nähdä tilannetta kokonaisvaltaisemmin – samalla tavalla kuin moderni hyvinvointi nykyään tavataan (onneksi) nähdä. Onhan niin, että asiassa kuin asiassa paras lopputulos tulee hoitamalla kuntoon ensin ne ihan perusasiat. Voisiko sama päteä hyvinvoinnin tukemiseen työarjessa? Tiedostan, että näihin perusasioihin lukeutuu mm. hyvä esimiestyö, selkeät tavoitteet työlle ja siitä saatava palaute, mutta niihin lukeutuu myös liikuntaan, ravintoon, palautumiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät arjen valinnat.

Millainen taukokulttuuri teillä vallitsee?

Miksi niin usein palautumista ajatellaan tapahtuvan vain vapaa-aikana ja viikonloppuna? Meidän tulisi kiinnittää rutkasti enemmän huomiota palautumiseen työpäivän aikana, sillä työpaikalla tulee usein vietettyä päivästä vähintään sen 8 tuntia. Jo lyhyetkin mikrotauot tukevat hyvinvointia. Tutkija Marjaana Sianoja väitteli taukojen eduista ja pystyi osoittamaan hyvälle palauttavalle tauolle ainakin seuraavat kriteerit: taukoja pidetään päivittäin, ne ovat riittävän pitkiä, ne irrottavat työasioista, (lounas-)tauon aikana poistutaan työpaikalta, työntekijällä on vapaus päättää miten taukonsa viettää sekä se, että tauko sisältää liikuntaa ja lepoa/rentoutumista.

Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa puolestaan todettiin, että lounastauon pitäminen 4–5 kertaa viikossa edistää hyvinvointia ja vaikuttaa olennaisesti työssä jaksamiseen ja työtehoon. Tämän olen huomannut ihan livenä meillä Edenredin toimistolla: nautimme joka päivä eri kokoonpanoissa terveellisen lounaan toimiston ulkopuolella, ja näillä tauoilla usein nauretaan eikä mielellään puhuta työasioita. Pieni jalottelu saa veren ja ajatuksen virtaamaan paremmin ja koko kropan aineenvaihdunta tehostuu.

Oman lisänsä päivittäiseen taukoiluun tuo meidän hyvinvointia tukeva toimistomme: Fitwoodin puolapuut ja harjanvarret keppeinä auttavat vetreyttämään toimistotyön kangistamaa kehoa, istumista ja seisomista voi vuorotella sähköpöydän avulla ja on sitä taukona käyty kipuamassa portaita alas ja takaisin toimistollemme 8. kerrokseen. Työnantajan kannattaakin pysähtyä miettimään, millainen taukokulttuuri yrityksessä vallitsee; kannustetaanko palauttavien taukojen pitämiseen ja työaikaiseen ruokailuun vai ihannoidaanko muka-tehokasta omien eväiden syömistä työpisteellä ilman minkäänlaista työn tauottamista.

Miten aktivoida ne kaikkein vähiten liikkuvat?

Tiedämme, että liikunta lievittää stressiä, kohentaa keskittymiskykyä ja luovuutta sekä vaikuttaa myönteisesti niin lyhyt- kuin myös pitkäkestoiseen muistiin. Työpaikalla törmää kuitenkin usein voivotteluun, että miten ne kaikkein vähiten liikkuvat saisi aktivoitua. Kaikkein aktiivisimmat liikkujat liikkuvat joka tapauksessa. Millä keinoilla työnantaja voi vaikuttaa siihen, missä määrin työntekijät liikuntaa harrastavat? No, tukemalla henkilöstön liikkumista, esimerkiksi liikuntaedulla. Järjestämällä työpaikan yhteistä liikuntaa ja liikunnallista valmennusta erilaisille teemaryhmille. Pitämällä kävelypalavereita, jolloin askelien keräämisestä tulee arkea. Kannustamalla työntekijöitä kohti aktiivisempaa elämäntapaa esimerkiksi yhteisillä tavoitteilla tai kannusteilla. Digitaalisilla apukeinoilla, joiden avulla pystyy seuraamaan kehittymistä. Kyse on rakenteiden luomisesta ennemmin kuin päälleliimattujen yksittäisten tempauksien loihtimisesta.

Palautumista ja hyvinvointia vapaa-ajalla

Lisäksi työnantaja voi tukea työntekijöiden henkistä ja sosiaalista hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla kulttuuriedun. Konsertti, taidenäyttely, leffa, jääkiekko-ottelu... Nämä kaikki edesauttavat työstä palautumista, laskevat stressihormonipitoisuutta ja vaikuttavat positiivisesti verenpaineeseen. Aivotutkija, professori Minna Huotilainen muistuttaa, että työnantaja voi edistää työntekijöiden hyvinvointia myös kunnioittamalla vapaa-aikaa. Työasioita ei hoideta myöhään illalla tai viikonloppuisin. Pelisäännöt siis kuntoon!

Palautumisen tukemiseenkin löytyy omia keinojaan. Meillä Edenredillä huomattiin henkilöstön kaipaavan apua ennen kaikkea uneen ja palautumiseen. Sen seurauksena aloitimme omien lounas-, liikunta- ja kulttuurietu-tuotteidemme sekä sporttiklubimme tarjoamisen lisäksi Hintsa Performancen hyvinvointivalmennuksen. Valmennuksen tavoitteena on luoda pienillä muutoksilla pysyviä tapoja luentojen, henkilökohtaisen coachauksen ja digitaalisen aplikaation avulla. Jännittävää nähdä ensi keväänä, mitä saimme aikaan.

Miltä näyttää tulevaisuus?

Silmäilin ilahtuneena Deloitte Human Capital Trends 2018 -raportin top 10 trendiä sekä Accountorin HRsuunta2021 -raportin tuloksia siitä, millaisia painopisteitä HR-ammattilaiset näkevät alan tulevaisuudessa. Arvaatko, mikä keikkui molemmissa kärkisijoilla? (Työ)hyvinvointi, hyvinvoinnin kehittämisen sekä hyvinvoinnin edistämiseen panostamisen lisääntyminen tulevaisuuden työpaikoilla. Hyvinvointi nousee kulttuurin ja strategian keskiöön. Olisiko siis mahdollista, että työnantajan tarjoamat edut kuten lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut voitaisiinkin nähdä strategisempina hyvinvointipäätöksinä, yrityksen kulttuuri- ja arvovalintoina? Valintoina, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin siinä jokapäiväisessä arjessa?

Työnantaja ei voi määrätä, miten työntekijöiden tulee syödä, liikkua ja nukkua. Sen sijaan voimme tarjota oikeat työkalut hyvien valintojen tekemiseen sekä luoda ympärille hyvinvointia tukevat rakenteet ja toimivat arjen prosessit. Se, jos jokin, on hyvinvoinnin tukemista arjessa.

Jatkan aiheesta HRx-seminaarin puheenvuorossani 20.11.2018 klo 14.25 puhuen hyvinvoinnista osana työpäiväkokemusta ja työnantajan roolista arjen valinnoissa. Olisi kiva nähdä juuri Sinut siellä!

Edenred Finland Oy on Suomen johtava henkilöstöetujen tarjoaja ja suomalaisten yritysten kumppani työhyvinvoinnin edistämisessä. Edenred on listattu Pariisin Euronext pörssiin ja yritys toimii yhteensä 45 maassa noin 8.500 työntekijän voimin.Edenred Finlandin tuotevalikoimaan kuuluu modernit ratkaisut lounas-, liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaedun tarjoamiseen sekä Delicard-lahjakortit henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden muistamiseen. Edenred Finland on Suomen ainoa henkilöstöetujen tarjoaja, jolla on käytössä oman mobiiliratkaisun lisäksi myös Apple Pay ja Google Pay. Lue meistä lisää: www.edenred.fi

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu