Koronakriisi mullisti arkemme keväällä ja moni meistä ajautui joko pakon edessä tai mahdollisuuden tarjoutuessa pohtimaan omaa kulutustaan. Mihin kannattaa rahat laittaa, jos tulot putoavat? Uskaltaako kauppaan mennä, vaikka kulutushaluja olisi? Onko kaikki kulutus tarpeellista? Minkälainen kulutus oikeasti lisää hyvinvointiani? Nyt elämä alkaa hiljalleen normalisoitua, mutta nuo kevään pohdinnat voivat jättää pysyvämpiäkin jälkiä kuluttajien ajatusmaailmaan ja käyttäytymiseen.

Paikallisuus, vastuullisuus ja digitaalinen maksaminen nousussa

Monissa koronakriisin puhkeamisen jälkeen tehdyissä kyselytutkimuksissa on noussut esiin, että ihmiset haluavat tällä hetkellä suosia kotimaista tuotantoa. Esimerkiksi DigiConsumers -tutkimushankkeen huhtikuussa toteuttamassa kyselyssä yli 40 % suomalaisista sanoi aikovansa käyttää lähialueen kauppoja ja palveluita jatkossa aiempaa enemmän. Yli 20 % vastaajista aikoo ostaa kotimaisista verkkokaupoista aiempaa enemmän. Kyselyssä nousi esiin myös halu välttää kiinalaisia tuotteita ja verkkokauppoja.

Samanlainen viesti nousee esiin myös viikoittain kotitalouksille tehtävästä paneelikyselystä, jonka mukaan 32 % aikoo lisätä kotimaisten tuotteiden ostamista. Kyselypaneelin mukaan naisia kotimaisuuden suosiminen kiinnostaa hieman miehiä enemmän. Ikäryhmien välillä sen sijaan ei ole suuria eroja, niin nuoret kuin vanhatkin haluavat suosia kotimaista aiempaa enemmän.

Suomalaiset eivät ole ajatustensa kanssa yksin. YouGovin Recovery Trackerin kyselytutkimuksessa mukana olleista Euroopan maista kaikissa on havaittavissa samanlaista trendiä. Erityisen voimakasta halu suosia kotimaista on maissa, joihin korona iski kovaa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että kuluttajat haluavat suosia aiempaa enemmän vihreitä / vastuullisia tuotteita. Myös verkkokauppaa ja digitaalista maksamista halutaan jatkossa käyttää aiempaa enemmän.

Tuumasta toimeen, vai jääkö aikeet sittenkin vain aikeiksi?

Hyväkään aikomus ei aina muutu todelliseksi käyttäytymiseksi. On myös seikkoja, jotka puhuvat kotimaisuuden suosimista vastaan. Koronakriisi on heikentänyt monen kotitalouden rahatilannetta ja epävarmuus pitää ihmiset varovaisina. Tämmöisessä tilanteessa moni vähentää kulutustaan ja joutuu laskemaan aiempaa tarkemmin, mihin rahansa laittaa. Silloin kalliimpi kotimainen tuote voi jäädä hyllyyn, vaikka haluaisikin suosia suomalaista. Moni on myös oppinut koronan myötä käyttämään verkkokauppaa ja askel siirtyä ulkomaiseen verkkokauppaan voi olla yllättävän pieni.

Aika vasta näyttää, kuinka pysyviä nämä kuluttajien asennemuutokset ovat. Kotimaisen tuotannon suosiminen on kuitenkin nyt monen kuluttajan mielessä ja yritysten kannattaa huomioida se liiketoimintasuunnitelmissaan. Suuntausta vahvistaa osaltaan myös se, että ulkomaan lomamatkat ovat jäissä vielä jonkin aikaa ja niinpä moni suuntaa kesälomareissunsa tänä vuonna kotimaahan – ja päätyy näin aiempaa enemmän kotimaisten tuotteiden ja palveluiden äärelle.

Monet kotimaiset yrittäjät ovat tällä hetkellä ahtaalla ja fokus saattaa olla liiketoiminnan pelastamisessa tai tukirahojen hakemusprosesseissa. Tämän kaiken keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että kotimaisuuden suosimisen ”momentum” on nyt ja tämä noste kannattaa hyödyntää. Hyvässä tapauksessa nyt voi löytyä uusia ja uskollisia asiakkaita, kun vaan tuote ja palvelu ovat kunnossa.

---

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.