Auto on vihdoin saamassa nimelleen (lat. automobile, itsestään liikkuva) vastinetta, kun automaattiajoneuvot ovat tulossa liikenteeseen. Useat autonvalmistajat ovat lupailleet itsestään liikkuvia autoja markkinoille vuoden 2020 jälkeen. Kun robotti hoitaa ajamisen ihmisen puolesta, vapautuu sekä aikaa että rahaa.

Julkisen liikenteen pelastus vai surma?

Henkilöstökustannukset muodostavat yli puolet kaikista julkisen liikenteen kuluista. Automaattisen bussin synnyttämillä säästöillä voidaan parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Bussien liikennöintiväliä voidaan tihentää tai reittejä ulottaa lähemmäksi ihmisten koteja. Robottibussit voivat olla ratkaisu myös syrjäkylien kannattamattomien linjojen pelastamiseksi.

Itsestään liikkuvat ajoneuvot kasvattavat myös sosiaalista tasa-arvoa. Robottiautot voivat toimia myös yhteiskäytössä, jolloin autoa ei ole enää välttämätöntä omistaa itse. Kuskiton yhteiskäyttöauto voi noutaa matkustajansa suoraan kotiovelta, ja sitä pystyvät käyttämään sellaisetkin ihmiset, joilla ei ole ajokorttia. Samalla tarve henkilöautoille vähenee.

Yksityisautoista luopuminen voidaan nähdä osana laajempaa ilmiötä, jossa tavaroiden omistaminen korvautuu palveluiden käytöllä. Mahdollista toki on, että robottiautoihin siirtyvätkin ne nykyiset joukkoliikenteen käyttäjät tai pyöräilijät, joille ei ole aiemmin ollut järkevää tai mahdollista hankkia omaa autoa, mikä voi osittain lisätä autoliikennettä.

Matkustajille automaattisten ajoneuvojen hyödyt ovat ilmeiset: ajamiseen käytetyn ajan voi käyttää esimerkiksi työntekoon tai lukemiseen. Tällöin pitkäkin matka saadaan käytettyä itseä parhaiten palvelevalla tavalla. Toinen puoli asiassa on, että ihmiset saattavat muuttaa kauemmaksi kaupungeista. Tällöin liikenteen määrä voi kääntyä kasvuun ja syntyy tarpeita lisätä palvelutarjontaa haja-asutusalueilla.

Kelpaavatko nykyiset tiet?

Ihminen ajaa näkemiensä kaistamerkintöjen, liikennemerkkien ja liikennevalojen mukaan. Automaattiajoneuvokin havainnoi ympäristöään erilaisten antureiden avulla, mutta se ei voi tukeutua pelkästään niihin, vaan sen täytyy kommunikoida toisten ajoneuvojen ja esimerkiksi liikennevalojen kanssa. Lisäksi rinnalle ja jopa ensisijaiseksi tiedonlähteeksi tarvitaan mahdollisimman ajantasaista digitaalista väyläaineistoa, johon on määritetty tien ominaisuudet ja rajoitukset.

Robottiautot tuovat uusia vaatimuksia myös väylien kunnossapitoon ja hoitoon. Robottiauto on huomattavasti ihmistä nirsompi kuluneiden kaistamerkintöjen suhteen, ja huonosti aurattu lumi voi estää auton liikkumisen kokonaan.

Kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa toimivat robottiautot eivät olekaan aivan lähitulevaisuuden juttu, vaan tilanteen niin vaatiessa ajovastuu saatetaan tarvittaessa antaa matkustajalle.

Rakennuspalikat jo pitkälti koossa

Automaattiajaminen on luontevaa jatkumoa vuosikymmeniä sitten alkaneelle auton turvallisuusvarusteiden kehittämiselle. Esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakautus ovat jo vähentäneet kuljettajan roolia ajoneuvoissa.

Osa automaattiajamisen vaatimista varusteista löytyy jo tämän päivän autoista. Kuljettajaa avustavien järjestelmien kuten mukautuvan vakionopeussäätimen ja kaistallapitoavustimen avulla kuskitonkin ajoneuvo pysyy kaistalla sopivan etäisyyden päässä edellä ajavasta autosta. Kun nämä järjestelmät tulevat uusien henkilöautojen pakollisiksi varusteiksi, syntyy entistä laajempi kanta ajoneuvoja, jotka ovat automaattiautojen esiasteita.

Seppo Pakarinen

projektipäällikkö, Älykäs ja sähköinen liikenne

Ramboll

Ramboll on johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Säätiöomisteisessa yhtiössämme työskentelee 13 000 eri alojen ammattilaista globaalisti. Lue lisää www.ramboll.fi