Sairaala ei ole mikä tahansa rakennus. Se on paikka, jossa parannetaan ja parannutaan.

Suomessa on paraikaa meneillään monia isoja sairaalarakennushankkeita. Edellisen kerran sairaaloita rakennettiin meillä kiivaasti 1950- ja -60-luvuilla.

Vaatimukset hyvälle sairaalarakennukselle ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet.

Sairaalat suunnitellaan ja rakennetaan nykyään hyvin potilaslähtöisesti.

Esimerkiksi syksyllä toimintansa aloittava Uusi lastensairaala Helsingissä on suunniteltu pikkupotilaiden näkökulmasta: paikat ovat turvallisia kiipeillä, opasteet lapsille suunnattuja ja talotekniikkaa sijoiteltu metrinmittaisetkin huomioiden. Yhden hengen potilashuoneisiin mahtuu myös vanhempi nukkumaan.

Potilaslähtöisyyden lisäksi uusien sairaaloiden suunnittelussa korostuu sujuva päivittäislogistiikka.

Kulkuyhteydet suunnitellaan nopeiksi ja lyhyiksi, jotta henkilökunnan aikaa ei kulu turhaan esimerkiksi tavaroiden hakemiseen. Tilat sijoitellaan niin, että hoitajilla on näköyhteys potilaispaikoille ja osastolle. Automatisoidut kuljetusvaunut kuljettavat lakanat kaappeihin ja erikoishissit vievät potilassängyt pesupaikalle.

Sujuvan päivittäislogistiikan lisäksi uudet digi- ja paikannusratkaisut helpottavat arkea uusissa sairaaloissa. Toiminta tehostuu, kun henkilöt ja kaikki esineet yksittäistä kirurginveistä myöten pystytään paikantamaan. Tämä on todellisuutta jo eräässä uudenkarheassa pohjoisamerikkalaisessa sairaalassa.

Sairaalat suunnitellaan nyt niin, että tilojen käyttötarkoitusta on mahdollista muuttaa.

Yhden hengen potilashuoneita voidaan tarvittaessa muuttaa perhehuoneiksi ja päivystys- ja klinikkatiloja vaikkapa leikkaussaleiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi kaikissa huoneissa katot suunnitellaan kestämään painavien laitteiden kiinnittäminen ja että taloteknisiä läpivientejä sijoitetaan mahdollisimman vähän seiniin ja lattioihin. Erityisen tärkeää muunneltavuus on sairaaloiden ensimmäisissä ja toiminnallisissa kerroksissa.

Toki erikoistilojakin uusissa sairaaloissa edelleen tarvitaan. Esimerkiksi säteilyhoitolaitteet tai kuvantamislaitteet vaativat tietyn kokoisen ja tietyllä tapaa rakennetun tilan. Niin sanotuilla reittivarauksilla varmistetaan, että nämä erikoislaitteet pystytään vaihtamaan uusiin vuosikymmentenkin päästä.

Olen ollut mukana suunnittelemassa sairaaloita Pohjoismaihin reilut parikymmentä vuotta. Moni asia on muuttunut matkan varrella.

Nykyään suunnitelmia testataan jo paljon ennen kuin varsinainen rakentaminen alkaa. Kun ennen vanhaan rakennettiin muutamia testihuoneita, nyt jokainen tila tulevasta sairaalasta käydään digitaalisen mallinnuksen avulla läpi, uudestaan ja uudestaan. Näin varmistetaan, että pienetkin yksityiskohdat toimivat, kun uusi sairaala avaa ovensa.

Terveydenhuollon tarpeet muuttuvat. Esimerkiksi väestön vanhetessa etusijalle terveydenhuollossa nousevat krooniset sairaudet kuten syövät, diabetes ja sydänsairaudet sekä loukkaantumisvammat. Myös sairaalarakennusten tulee vastata muuttuviin tarpeisiin.

Hannu-Pekka Laurila, Johtaja, sairaalasuunnittelu Ramboll

Ramboll on johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Säätiöomisteisessa yhtiössämme työskentelee 13 000 eri alojen ammattilaista globaalisti. Suomessa toimimme maanlaajuisesti 2300 asiantuntijan voimin. Tarjoamme asiantuntijapalveluja infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin. Työmme tavoitteena on luoda aidosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Tässä onnistumisen takaa osaava ja näkemyksellinen henkilöstömme. www.ramboll.fi