Pitkään vastuullisuusasioiden kanssa painineelle veteraanille koitti ennenaikainen joulu, kun EU:n komissio julkaisi näkemyksensä EU:n pitkän aikajänteen ilmastostrategiasta vuoteen 2050. Käsitteiden viidakko tosin sai yhden lisää eli nettonolla-tavoitteen, mutta itse kiinnitin enemmän huomioita siihen, miten tavoitteeseen on tarkoitus päästä. Komission näkemyksen mukaan päästötön EU rakentuu keskeisesti sähköistämiselle, innovaatioille, digitalisaation ja keinoälyn hyödyntämiselle sekä kiertotaloudelle.

EU:n ilmastostrategian toimenpiteiden keskiöön nousee seitsemän elementtiä, jotka ovat energiatehokkuus, uusiutuva energia, liikenne, teollisuus, älyverkot ja -yhteydet, biotalous ja hiilinielujen kasvattaminen sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

Lista sisältää juuri niitä asioita, joiden ympärille kestävä tulevaisuus rakentuu. Kemianteollisuuden energiatehokkuustyöllä on jo pitkät perinteet, ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty systemaattisesti. Etsimme myös mahdollisuuksia käyttää kasvihuonekaasuja raaka-aineena. Matkamme hiilinieluksi on siis alkanut. Merkityksemme kuitenkin korostuu ennen kaikkia niissä ratkaisuissa, joita tarjoamme asiakkaillemme. Kemianteollisuuden yli 30 000 huippuammattilaisen kanssa tuotamme asiakkaillemme ratkaisuja, joilla ne voivat vähentää omia päästöjään. Haluammekin jättää itsestämme jatkuvasti kasvavan kädenjäljen. Tästä meillä on myös näyttöä. Yritystemme teot bio- ja kiertotaloudessa ovat kansallisia ylpeydenaiheita, hyvänä esimerkkinä muovien kierrätys. On jo tunnustettu fakta, että ilman kemiaa ei ole bio- ja kiertotaloutta.

Päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa tarjoava energiajärjestelmä puolestaan on edellytys sille, että voimme hoitaa oman osuutemme. On ollut ilo havaita, että energiateollisuuden kollegat painavat hartiavoimin töitä tämän tavoitteen toteutumisen eteen. On pakko mainita, että energiamurros vauhdittuu kemianteollisuuden ratkaisuilla - oli kyse sitten tuulimyllyistä, energian varastoinnista, akuista tai kaapeleista. Liikkumiseen tuottamamme ratkaisut mm. parantavat ajoneuvojen energiatehokkuutta sekä luovat ilmastoystävällisempiä polttoaineita ja renkaita. Nämä ovat tarpeen pohdittaessa tulevaisuuden liikennettä ja sen hiilineutraaliutta.

Kestävä tulevaisuuden rakentaminen vaatii kilpailukykyisen toimintaympäristön

Vuoteen 2050 on vain reilut 30 vuotta. Teollisuudessa se on suhteellisen lyhyt aika, noin yhden investointisyklin pituinen. Nyt julkaistu strategia vaatii toteutuakseen suunnattoman määrän ponnisteluja. Me olemme valmiit lähtemään tälle tielle, mutta emme voi tehdä sitä yksin. Tarvitsemme eri toimijoiden yhteistyössä laatiman selkeän ja kattavan, politiikat, rahoituksen, innovaatiot, osaamisen ja säädöstarkastelun sisältävän tiekartan sille, miten varmistamme teollisuuden kilpailukyisenä jatkossakin. Uudistuminen onnistuu vain sen mahdollistavassa toimintaympäristössä.

Haluan jatkossakin nähdä kemianteollisuudella hyvät toimintaedellytykset Suomessa. Täällä tuotetut tuotteet tehdään pienemmällä hiilijalanjäljellä, mikä auttaa myös ilmastoa. Tämä pääsee keskustelussa valitettavan usein unohtumaan. Meidän pitää keskittyä siihen, miten luomme eri toimijoiden yhteistyöllä Suomesta kilpailukykyisen, globaalin ja investointeja houkuttelevan toimintaympäristön. Se ei onnistu nykyisellä käpertymisellä, jossa Suomen kuvitellaan olevan erillinen saareke muusta maailmasta. Tarvitsemme fiksua, innovatiivista ja kestävää teollisuuspolitiikkaa, jotta voimme pelastaa maailman.