Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Haluammeko kasvua? − vai puhummeko vain siitä?

Suomen TKI-panostukset ovat olleet laskevalla käyrällä ja laskeneet kokonaisen prosenttiyksikön vuodesta 2008. Bruttokansantuotteeseen suhteutetulla 2,7 prosentin nykytasolla olemme vielä OECD- ja EU-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta jo jäljessä keskeisiä kilpailijamaitamme Saksaa ja Ruotsia. Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama 4 prosentin tavoite on kaukana horisontissa. Erityisesti soveltavan, yrityslähtöisen TKI-rahoituksen karsiminen tekee Suomelle karhunpalvelusta. Miksi niin?

Varsinkin Tekesiin (nykyinen Business Finland) kohdistuneet noin 140 miljoonan euron leikkaukset ovat sivutuotteenaan vähentäneet yhteistyötä yritys- ja tutkimuslaitosten välillä Suomessa. Kuitenkin tiedämme, että suurin osa TKI-toiminnan rahoituksesta tulee yrityksiltä, ja että veturiyritykset ja yritysvetoiset kumppanuusverkostot ruokkivat tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa.

Suomen koulutusjärjestelmä edustaa maailman kärkitasoa ja perustutkimuksen rahoitusta on tuntuvasti nostettu. Suomen Akatemian perustutkimukseen panostus on kasvanut lähes 450 miljoonaan kymmenen vuoden takaisesta vajaasta 300 miljoonasta. Jotta saamme nämä panostukset muuntumaan kasvuksi ja hyvinvoinniksi, pitäisi huomioida myös jatko - koko polku soveltavan tutkimuksen kautta kaupallistamiseen asti.

Entä kemianteollisuus? Kemiaa on kaikkialla ja se on osa hyvää elämää. Kemianteollisuus on kestävän kehityksen ytimessä ja mahdollistaa monien muiden alojen kehityksen. Kemianteollisuus on monista muista teollisuuden toimialoista poiketen rakentanut systemaattisesti tulevaisuuttaan, ja investoi reilun miljardin vuodessa Suomeen. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 400 miljoonaa. Ala on erittäin kansainvälistynyttä ja lisäksi suurin osa Suomessa tuotetuista tavaroista ja palveluista päätyy vientiin.

Teolliset tuotantopaikat ovat ekosysteemejä, joissa uusi syntyy usein vanhan kylkeen. Siksi olemassa olevan toiminnan kannattavuus, kestävyys ja yhteistyö ovat uuden kehittämisen edellytys. Olennaista olisi myös nykyistä enemmän tukea uusien teollisten prosessien pilotointia, mikä on välttämätöntä esimerkiksi uusien bio- ja kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamisessa.

Tämän päivän yritykselle markkinat ovat kansainväliset, monille globaalit. Harvemmin huomataan, että myös valtiot kilpailevat keskenään yritysten toimintaympäristöinä. Jos yrityksille on paremmat kannusteet innovaatiotoiminnalleen muualla kuin Suomessa, se koituu väistämättä Suomen vahingoksi. Samoin käy, jos tuotannollinen toiminta siirtyy vaikkapa kustannustasosyistä muualle.

Jotta Suomi voisi olla asettamansa tavoitteen mukaisesti vuonna 2030 vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö, pitää sen olla toimintaympäristönä kilpailukykyinen täällä toimivien yritysten näkökulmasta. Osaaminen, turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus ovat tunnistettuja vetovoimatekijöitä, mutta ne eivät poista kilpailukykyisen julkisen rahoituksen tarvetta soveltavaan, yrityslähtöiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Lähteitä:

https://www.stat.fi/til/tkke/2016/tkke_2016_2017-10-26_kat_001_fi.html
http://ec.europa.eu/eurostat/web/science-technology-innovationhttps://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-tahtaa-koulutustason-nostamiseen

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu