Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Ammattityöntekijästä innovaatioketjun heikoin lenkki?

Innovaatioista puhuttaessa katseet kääntyvät yleensä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, yliopistoihin ja yritysten T&K-yksiköihin. Mutta innovaatioidea yksin ei auta, mikäli ketju ei toimi loppuun saakka, ideasta markkinoilla olevaan tuotteeseen. Ammatillinen osaaminen on osa innovaatioketjua.

Huoli ammatilliseen koulutuksen resurssileikkauksista on herättänyt keskustelua jo pitkään. Lähes 200 miljoonan euron pudotus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ei voi olla näkymättä koulujen arjessa. Kun opetusta annetaan vähemmän, on väistämättä vaarana, ettei koulussa enää ehditä oppia kaikkia työelämässä tarvittavia taitoja. Myös syrjäytymisen uhka lisääntyy opiskelijoiden jäädessä liikaa oman onnensa nojaan, kuten ministeri Grahn-Laasonenkin on äskettäin todennut.

Vastavalmistuneiden LUMA-taidot puutteellisia

Ammatillisen koulutuksen reformi vie oppimista työpaikoille, mikä on sinänsä hyvä asia. Kemianteollisuuden tuoreen osaamiskartoituksen mukaan yritykset pitävät selvänä, että työ opitaan työtä tekemällä. Kouluopetusta kuitenkin tarvitaan luomaan edellytykset työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle. Teollisuuden ammateissa tämä tarkoittaa muun muassa luonnontieteiden ja tekniikan perusteiden oppimista sekä oikean turvallisuusasenteen omaksumista jo koulussa. Kemianteollisuuden osaamiskartoitus kertoo huolestuttavasti, että puolet yrityksistä katsoo vastavalmistuneiden LUMA-taidot puutteellisiksi.

Vaikka työpaikalla tapahtuvaa oppimista pidetään yrityksissä tärkeänä, Kemianteollisuuden osaamiskartoituksessa tuli esiin myös yritysten suuri huoli koulutustehtävästä, joka pitäisi hoitaa laadukkaasti yrityksen varsinaisen toiminnan ohella. Ylimääräisiä resursseja kouluttamiseen ei yrityksissä yksinkertaisesti ole.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö ratkaisuna

Koulutusresurssien niukentuessa ratkaisuja on haettava oppilaitosten ja työelämän kustannustehokkaasta yhteistyöstä. Ammatillisen koulutuksen reformi merkitsee toimintakulttuurin muutosta. Se vie aikaa, mutta onnistuu, kun oppilaitosten pedagoginen osaaminen yhdistetään uusin tavoin työelämän osaamistarpeisiin. Työpaikanomaisten oppimisympäristöjen luominen oppilaitoksiin ja joustava oppisopimuksen käyttö ovat osa toimivan järjestelmän rakentamista.

Monella alalla koetaan työvoiman saatavuuden uhkaavan jo yritysten kasvua. EK:n tuoreen selvityksen mukaan merkittävin rekrytointivaikeuksien syy on puutteellinen ammattitaito tai koulutus. Jotta innovaatio muuttuisi kauppatavaraksi, tarvitaan myös ammattilaisia valmistamaan tuote tai toteuttamaan myytävä palvelu. Hienot ideat eivät auta, jos käytännön tekijöitä puuttuu.

Ammatillinen osaaminen on osa innovaatioketjua. Siksi on satsattava entistäkin ponnekkaammin koulutuksen laatuun. On huolehdittava siitä, että jokaisella ammatilliseen koulutukseen tulevalla on riittävä tuki oppia ne asiat, joita työelämässä tarvitaan. Samaan aikaan on varmistettava, etteivät yrityksiin kohdistuvat koulutusodotukset muodostu ylivoimaisiksi.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu