Elämme aikaa, jolloin teknologian kehittyminen on nopeampaa ja vaikutus yhteiskuntaan suurempaa kuin ehkä koskaan aiemmin. Samaan aikaan Suomi on jäänyt pahasti kilpailijamaiden vauhdista, kun verrataan julkista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitusta. Suomen tulevaisuus on vaarassa, jos panostusta TKI-toimintaan ei aloiteta nyt.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on vahvasti puoltanut julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä. Myös useat muut tahot ovat nostaneet esille huolensa Suomen tulevaisuudesta ja esittäneet tarpeen pikaiselle muutokselle TKI-toiminnan julkisessa rahoituksessa.

Teknologiateollisuuden 25.3.2019 päivätyssä tiedotteessa suomalaisten vientiyritysten johtajat vaativat innovaatiotoimintaan lisäpanostuksia, jotka tulisi suunnata nimenomaan yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin. Myös Helsinki Innovation Services HIS:n toimitusjohtaja Jari Strandman ja Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri ottivat kantaa asiaan omassa mielipidekirjoituksessaan toteamalla, että Suomen pitää satsata innovaatiokasvuston lisäämiseen, sillä vain tällaisilla satsauksilla Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua merkittävä määrä menestyviä yhtiöitä.

Nykytilanne

Tilastot, trendit ja kansainväliset vertailut eivät ole kovin mairittelevia Suomelle, jonka nykytilanne on järkyttävä. Yrityksille suunnattu TKI-rahoitus on laskenut koko 2010-luvun ja kokonaisuudessaan pudonnut lähes puoleen siitä, mikä se oli vuosikymmenen alussa. Vuonna 2017 rahoitusta oli vain 274 miljoonaa euroa, eikä tämä kaikki edes kohdistunut yrityksille, vaan osa rahasta myönnettiin muille toimijoille. Suomen valtion rahoitus yritysten TKI-toimintaan on nyt 0,08 % BKT:sta. Tällä rahoitustasolla Suomi on vasta 28. sijalla yhteensä 36 OECD-maan vertailussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision (Visio 2030) valmistelun. Työryhmien raportissa mainitaan, että Visio 2030:n tavoitteeksi on asetettu nostaa Suomen TKI-panostukset 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Samaan tavoitteeseen tähtää myös tutkimus- ja innovaationeuvoston visio, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri.

Tämä on erinomainen suuntaus. Täytyy vain toivoa, ettei se kaadu poliittiseen kinasteluun siitä, mihin kasvavia TKI-investointeja tulisi kohdistaa. Kun tulevista TKI-panostuksista tehdään päätöksiä seuraavaan hallitusohjelmaan, päätetään todella Suomen tulevaisuudesta. Päätösten tulee olla rohkeita ja muutoksen selkeä, jotta TKI-panostukset saadaan kasvuun. Mitä nopeammin julkisen rahoituksen kasvattaminen aloitetaan, sitä nopeammin pääsemme hyötymään siitä. 2020-luvun osalta nyt on jo kiire tehdä päätöksiä.

Missä piilee suurin potentiaali uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi?

Tarvitsemme maailmanluokan perusosaamista. Tässä emme voi jäädä yhtään muuta maailmaa jälkeen. Ilman perusosaamista ja panostusta perustutkimukseen emme luo riittävästi mahdollisuuksia todella disruptiivisten innovaatioiden syntymiselle. Mielestäni Suomessa nämä perusasiat ovat kuitenkin jo varsin hyvällä tasolla. Suomen kilpailukyvyn kannalta pitkällä tähtäimellä on toki tärkeää, että pystymme ylläpitämään perustutkimuksen tason korkealla, joten tulevia lisäpanostuksia tulisi kohdistaa jossain määrin myös tälle sektorille.

Suomi on aiemmin ollut innovaatiotilastojen kärkimaa, mutta tämä ei tule jatkumaan, mikäli emme tee pikaisia muutoksia innovaatiopolitiikkaan ja ennen kaikkea reiluja satsauksia TKI-toiminnan rahoittamiseen. Meidän tulee nostaa Suomi takaisin keksintöjen kärkimaaksi ja varmistaa, että näistä keksinnöistä saadaan jalostettua kaupallisesti kannattavaa uutta liiketoimintaa.

Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa nyt ja heti. Tämän takia tulevat lisäykset julkiseen TKI-rahoitukseen tulisi kohdistaa lähitulevaisuudessa mahdollisimman paljon suoraan yrityksille ja yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin sekä yliopistojen ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön lisäämiseen - sinne, mistä viimeisen vuosikymmenen aikana on leikattu eniten. Suurin piilevä potentiaali uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi on nimittäin ehdottomasti jo toiminnassa olevissa yrityksissä ja uusissa yrityksissä.

Meneekö julkinen raha hukkaan tällaisessa uhkapelissä?

Kaikki uudet innovaatiot eivät ole tuottavia, eivätkä kaikki kasvuyhtiöt menesty. Tämä on selvää, mutta nämä riskit on vain hyväksyttävä. Fakta on kuitenkin se, että jos julkista rahaa on tarjolla enemmän, myös yritysten ja yliopistojen TKI-toimintaa on enemmän, ja näin myös uusien keksintöjen ja innovaatioiden syntymisen todennäköisyys kasvaa.

Julkisen rahan avulla yritykset voivat ottaa enemmän riskejä ja hakea uusista teknologioista läpimurtoja, joita ne eivät muuten lähtisi tavoittelemaan. Nämä mahdolliset läpimurrot ja yritysten kasvutarinat ovat arvokkaita koko Suomen kannalta eivätkä vähiten siksi, että ne lisäävät työllisyyttä. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla tulevaisuuden kärkimaa useilla teknologiasektoreilla - varsinkin clean tech- ja keinoälysektorit näyttävät nyt lupaavilta.

Innovaatioiden suojaus

Keksintöjen kaupallistaminen on usein pitkä tie eikä riitä, että rahoitusta on käytettävissä vain niiden synnyttämiseen. Kun julkista rahaa jatkossa käytetään TKI-panostuksiin, tulee samalla varmistaa, että sitä ohjataan enemmän myös innovaatioiden suojaamiseen. Suojaamisprosessit voivat kestää useita vuosia keksinnön syntymästä, joten rahoitus niitä varten pitää kyetä hankkimaan joustavasti. Vain innovaatioiden hyvällä suojauksella varmistamme, että TKI-panostusten hedelmät jäävät suomalaisten yritysten nautittavaksi.

Karri Leskinen, toimitusjohtaja Boco IP

Boco IP on kansainvälisesti toimiva patenttitoimisto, joka on perustettu vuonna 1928. Boco IP:n tavoitteena on tukea asiakkaiden liiketoimintaa ja kansainvälistymistä sekä maksimoida asiakkaiden immateriaalioikeuksien arvo. Lue lisää www.BocoIP.com