Sammio
Kaupallinen yhteistyö

Patenttijärjestelmä – kehityksen este vai kiihdyttäjä?

Patentit estävät nopeasti kehittyvien teknologioiden laajan hyödyntämisen. Patentit pitäisi kieltää vapaan kehityksen esteinä! Joskus kuulee vielä edellä mainittuja kommentteja kärkevämpiäkin mielipiteitä patentoinnista. Etenkin softateollisuus tuntuu monesti olevan patentointia vastaan. Onko tällaisissa väittämissä mitään perää? Onko patentti siis kehityksen este vai kiihdyttäjä?

Kun patenttijärjestelmää luotiin, se perustui selkeään vaihdantakauppaan keksijän ja yhteiskunnan välillä. Patentin avulla keksijälle tarjotaan määräajaksi oikeus kieltää muilta keksinnön kaupallinen hyödyntäminen. Voidaan siis sanoa, että keksijälle tarjotaan määräajaksi laillinen monopoli. Tätä vastaan keksijän tulee kuitenkin paljastaa keksintönsä ja kuvata sen hyödyntäminen patenttihakemuksessa niin tarkasti, että muut kyseisen alan ammattilaiset pystyvät patentin opetuksen perusteella hyödyntämään keksintöä sen jälkeen, kun patentti lakkaa olemasta voimassa. Tämä oli hieno ja jalo ajatus 1800-luvulla. Se oli erittäin toimiva tuohon aikaan, jolloin teknologian kehitys oli niin hidasta, että keksintöjen hyödyntäminen vielä 20 vuoden kuluttuakin oli mielekästä. Mutta toimiiko järjestelmä vielä tänä päivänä?

Patenttien yhteiskunnallisen merkityksen kulmakivenä on ollut kautta aikojen teknisen informaation levittäminen ja uusien jatkokeksintöjen syntyminen tämän informaation avulla. Patenttien on tarkoitus kiihdyttää teknologian kehitystä, ei hidastaa sitä. Keksijä tarvitsee kannustimia oman ideansa julkistamiseen. Kovinkaan moni ei haluaisi julkaista omaa huippukeksintöään kaikkien käyttöön ilman minkäänlaista korvausta. Erityisesti tämä koskee yrityksiä, jotka käyttävät miljoonia omaan tuotekehitykseensä. Tämän vuoksi patentin tarjoama laillinen monopoli on ollut ja on yhä tärkeä kannustin keksintöjen julkaisemiseen.

On kuitenkin ymmärrettävää, miksi monet kyseenalaistavat patenttijärjestelmän tavoitteleman vaihtokaupan oikeudenmukaisuuden nykypäivänä. Patentinhaltija voi halutessaan pitää patenttia voimassa jopa 20 vuotta. Tänä aikana monet teknologiat ehtivät vanhentua täysin. Näin ollen yhteiskunnan ja keksijän välisestä vaihtokaupasta toiselle jää niin sanotusti vain luu käteen. Patentin rauettua kuka tahansa saisi hyödyntää keksintöä, mutta aika on jo ajanut siitä ohi. Siten yhteiskunta ei pääse hyötymään keksinnöstä patenttijärjestelmän tarkoittamalla tavalla – vai pääseekö?

Mistä johtuu, että 1800-luvun jälkeen teknologinen kehitys on ollut niin huimaa, ja vauhti on vain jatkuvasti kasvanut. Yleisin vastaus tähän on informaation ja sen saatavuuden lisääntyminen. Tänä päivänä yli 80 % kaikesta uudesta teknologiasta julkaistaan ensimmäistä kertaa patenttihakemuksessa. Tällöin voimmekin väittää, että nimenomaan patenttijärjestelmä on ollut se, joka on aikaansaanut tämän valtavan teknologisen kehityksen ja teknisen informaation levittymisen ympäri maailmaa.

Patenttihakemukset julkaistaan yleisesti 18 kuukauden kuluttua niiden hakemispäivästä. Vaikka patentti onkin tämän jälkeen usein vielä vuosia voimassa ja estää keksinnön kaupallisen hyödyntämisen, patentin informaatio on kuitenkin kaiken jatkokehityksen käytössä heti julkistamispäivästä alkaen. Näin ollen patenttijärjestelmän luoma teknologian julkaisualusta edistää kehitystä myös tänä nopean kehityksen aikana, jona teknologiat muuttuvat jopa viiden vuoden välein. Samalla keksijä pääsee myös hyötymään keksinnöstään taloudellisesti keksinnön elinkaaren aikana.

Onko patenttijärjestelmä täydellinen? No mikä järjestelmä ikinä olisi. Kaikissa on haasteensa ja myös patenttijärjestelmää on kehitettävä jatkuvasti. Yksi vastaus teknologioiden nopeampaan kehitykseen voisi olla patenttihakemusten salassapitoajan lyhentäminen 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Näin uudet keksinnöt tulisivat nopeammin yleiseen tietoon ja teknologian jatkokehittäminen pääsisi nopeammin käyntiin.

Edelleen on tarve kehittää myös maailmaa kattavia patenttitietokantoja, jotka erityisesti keskittyvät teknisen informaation jakamisen lisäksi kertomaan yksiselitteisesti, onko kyseinen patentti edelleen voimassa ja jos on, niin missä maissa. Patentit ovat kansallisia oikeuksia ja niitä ylläpitävät kansalliset patenttiviranomaiset. Tänä päivänä on edelleen aivan liian työlästä selvittää jokaisessa maassa erikseen, onko jokin tietty patentti pidetty voimassa eli onko kyseisen patentin osalta vuosimaksut tai vastaavat ylläpitomaksut maksettu. Tältä osin jotkin jo rauenneet patentit saattavat asiaan vihkiytymättömän silmissä näyttää yhä voimassa olevalta ja näin ollen hidastaa teknologian käyttöönottoa.

Patenttijärjestelmä ei ole kuollut eikä sitä pidä tappaa. Teknologian nopean kehittymisen turvaamiseksi tarvitsemme tehokkaan järjestelmän informaation jakamiseen ja riittävät kannustimet keksintöjen julkistamiseksi. Patenttijärjestelmä on jo nykyisellään erittäin hyvin toimiva tähän tarkoitukseen, mutta sen kehittämiselle löytyy edelleen tarvetta.

comments powered by Disqus KommentoiNäytä keskustelu