Vuosi 2020 jää erikoisuudessaan ja kauheudessaan taatusti historiankirjoihin. Myös ekonomistille vuosi oli monella tapaa opettavainen ja ikimuistoinen.

5G puhututtaa. Se on luonnollista, koska uusi tekniikka tuo mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että ennenkokemattomia haasteita.

"Inkoon akulla syötettiin onnistuneesti 300 taloutta runkoverkon sähkökatkossa ja ratkaisu toimii luotettavasti". Viestillä projektiryhmämme kuittasi, että uudenlaisen energiavaraston koekäyttö oli saatu menestyksekkäästi maaliin.

Kestävä kehitys on loikannut yritysten pitkän tähtäimen strategiasta jokapäiväiseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Keskustellessani liittojen ja yritysten kanssa tuntuu, että nyt tapahtuu todella paljon!

Syksy on tullut. Takana on monella tapaa ikimuistoinen kesä. Kevään eristäytymisen jälkeen mahdollisuus liikkua ja nauttia kesästä tuntui luksukselta ja koronakin tuntui hetken vain kaukaiselta uhalta. Mitä syksy tuo tullessaan talousrintamalla? Tässä kirjoituksessani käyn läpi kaksi hyvää ja kaksi huonoa uutista Suomen taloudesta.

Kotimainen kilpailukyky nousee rajapinnoista, verkostoista ja ekosysteemeistä – ja tietenkin osaamisesta. Koronan heitellessä kapulaa globaalin talouden rattaisiin, suomalaiset laittavat kapulaa kädestä käteen. Maailmalla sinivalkoinen malli herättää ansaitusti huomiota, mutta poikiiko kerätty goodwill myös investointipäätöksiä?

Tiedätkö mikä on nopein ja helpoin tapa ansaita valtavasti massia? Päivätreidaaminen! Eikö osakkeissa ole riskiä? Osakkeet ovat varma veto, kaikkihan sen tietää. Jos syntyy ongelmia, keskuspankkiirit käynnistävät rahanpainokoneet. Eikö tähän tarvita kokemusta? Ei, vanhat äijät eivät ymmärrä nykymaailmasta mitään, katsokaa vaikka Warren Buffettin touhua.

Koronakriisi mullisti arkemme keväällä ja moni meistä ajautui joko pakon edessä tai mahdollisuuden tarjoutuessa pohtimaan omaa kulutustaan. Mihin kannattaa rahat laittaa, jos tulot putoavat? Uskaltaako kauppaan mennä, vaikka kulutushaluja olisi? Onko kaikki kulutus tarpeellista? Minkälainen kulutus oikeasti lisää hyvinvointiani? Nyt elämä alkaa hiljalleen normalisoitua, mutta nuo kevään pohdinnat voivat jättää pysyvämpiäkin jälkiä kuluttajien aja

Koronakriisi on heittänyt urakalla soraa talouden rattaisiin. Tämän vuoksi meidän tulee huolehtia liiketoimintaympäristömme houkuttelevuudesta kansainvälisellä tasolla. On selvää, että vahvat vientialamme luovat vankan perustan taloutemme vauhdittajina, mutta Suomi tarvitsee kipeästi myös ulkomaisia investointeja ainutlaatuisen lisäarvon tuojina.

Suomen - kuten koko maailman - talousnäkymät ovat juuri nyt synkät pandemian jyllätessä ja sen talousvaikutusten pikkuhiljaa paljastuessa. Vesa Vihriälän luotsaaman ”talousviisaiden” ryhmän vastikään julkaisema raportti maalailee tilannetta näin: ”Koronashokki merkitsee vakavaa taantumaa myös Suomessa. Nykytiedon valossa talouden kasvu jää monessa maassa pitkäksi aikaa vaisuksi.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat muuttaneet maailmaa odottamattomalla tavalla ja ilmastotavoitteet eivät ole olleet ensimmäisenä mielessä monien kuntien tai kaupunkien agendalla. Ikävä kyllä ilmastonmuutos ei odota koronan jälkeistä aikaa ja kriisin jälleenrakentamista pitää pohtia akuutin kriisin hoitamisenkin aikana. Miten tästä selvitään parhaiten? Miten voimme tukea jälleenrakentamista ympäristö ja ilmasto huomioiden?

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime päivinä puhuttanut Suomessa, samoin kasvavat lomautusmäärät ja irtisanomiset. Tässä yhteydessä on jo pohdittu valintakokeiden mielekkyyttä, verkkokoulutuksia, digivalmiuksia ja ylipäätään aloituspaikkojen runsasta nostoa, jotta mahdollisimman moni nuori voisi ilman välivuosia jatkaa opiskelua ensi syksynä. Osalla jo töissä olevista on koronakriisin vuoksi edessä uuden työn etsiminen ja osaamisen päivittäm

Koronan kylväessä pelkoa kemian alan yrityksissä tehdään nyt kolmessa vuorossa tuotteita ja ratkaisuja, joilla yhteiskunta pyörii ja virusta vastaan taistellaan eturintamassa. Toisissa yrityksissä tehdään vaikeita ratkaisuja, jotta liiketoiminta jatkuisi vielä kuukausien päästä. On myös yrityksiä, joissa haastavassa tilanteessa katse on siirretty kauas tulevaisuuteen.

Myös koronakriisin aikana kemia on osa hyvää elämää - jopa elämän edellytys, sillä monet kemianteollisuuden tuottamat tuotteet ovat välttämättömyys yhteiskunnan normaalille toiminnalle: lääkkeet, desinfiointiaineet, liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut.

Koronavirus jyllää maailmalla ja kurssiliikkeet ovat olleet viime viikkoina rajuja. Osakemarkkinoilla on nähty isoja laskupäiviä, joskin väliin on mahtunut jokunen nousupäiväkin. Monelle osakesijoittajalle kurssilasku yhdistettynä dramaattisiin uutisiin aiheuttaa stressiä ja saataa herättää houkutuksen myydä kaikki sijoitukset pois.

Metsäteollisuuden selluinnovaatiot synnyttävät uutta liiketoimintaa, mutta vaativat rahaa, riskinottoa ja aikaa. Uusia innovaatioita voidaan edistää niin sanotulla kumppanuusmallilla.

Pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan oman talouden voi pitää muutamilla vinkeillä priimakunnossa, vaikka talousuutisia ei niin paljon seuraisikaan.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, odotetun Green Dealin, joka hahmottelee suuntaviivoja Euroopan ilmasto- ja ympäristötoimille. Suomessa tämä puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ensimmäinen voimannäyte jäi uutisvirrassa muiden asioiden varjoon. Tämä on harmi. Green Deal on niin suuri ja tärkeä kokonaisuus, että siitä sietää keskustella huolella ja harkiten.

Perustehtävien - tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus - lisäksi yliopistojen tulisi huolehtia myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö toimii parhaiten innovaatioekosysteemeissä. Julkisen T&K-määrärahojen lasku on vähentänyt yhteistyötä ja rahoitus tulisikin palauttaa entiselle tasolleen.

Tätä blogia kirjoittaessani Suomessa vietetään Yrittäjän päivää. Siksi tahdon aloittaa blogini toivottamalla onnea ja menestystä kaikille Suomen yrittäjille! Yrityksillä on keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin synnyttämisessä. Tarvitaan yksilötason luovuutta ja riskinottoa, jotta työtä ja pääomaa saadaan yhdisteltyä uutta lisäarvoa tuottavalla tavalla.