En kaipaa 80-luvulta montaakaan asiaa, mutta työmarkkinoilla riitti silloin vilskettä. Avoimet työpaikat eivät kauaa avoimina vanhenneet ja työttömyys oli nykymittapuulla vähäistä. 90-luvun alussa työttömyysaste kävi jopa alle 3 prosentissa!
Taloyhtiölainat ovat kevään mittaan nousseet kuumaksi puheenaiheeksi. Niiden hurjasta kasvuvauhdista ovat varoitelleet pankit, valvova viranomainen ja jopa kiinteistönvälittäjät. Aiheesta ovat. Aina silloin tällöin markkinataloudessa syntyy vakaudelle haitallisia ilmiöitä. Tuoreessa muistissa ovat Yhdysvalloissa 2000-luvun alkuvuosina yleistyneet ns.
Yritysten liiketoimintamallit ovat jo hyvän aikaa olleet rajussa muutoksessa. Tähän on totuttu. Suuret muutosaallot tulevat pyyhkäisemään ylitsemme myös makrotasolla ja ne vaikuttavat arkeemme yhtä varmasti kuin Piilaakson innovaatiot. Rajuimpia näistä ovat ilmastonmuutos sekä demografiset eli väestölliset muutokset.
Kaiken minkä voit opettaa toiselle ihmiselle, voit ennen pitkää opettaa myös koneelle – joka puolestaan voi silmänräpäyksessä opettaa saman asian lukemattomille muille koneille.
Korkotaso on juuttunut matalaksi ja sijoitustoiminnan tuotto-odotukset ovat viime vuosina olleet yleisemminkin laskussa. Silti suomalaisten omatoiminen säästäminen on nyt ajankohtaisempaa kuin kenties vuosikymmeniin. Suomessa on nimittäin käynnissä useita samanaikaisia muutostrendejä, jotka yhtäältä lisäävät taloudellista epävarmuutta ja toisaalta rapauttavat yhteiskunnan kykyä ylläpitää turvaverkkoja.
Omistusasuminen on Suomessa yleinen tapa hankkia varallisuutta. Useimmiten siihen käytetään huomattavissa määrin myös velkarahoitusta. Sijoituksenakin yhtälö toimii, mikäli arvioi omistusasumisesta koituvien ”tuottojen” ylittävän velanhoitokulut.
Esimies on ristitulessa, kirjoittaa Talouselämä (10.3.). Niin on minunkin mielestä. Useimmiten syynä tähän ovat epäselvät odotukset ja sen myötä työajan käytön ongelmat.
Tänä vuonna henkilöstöjohtamisen kuumimpia aiheita on analytiikka. Analytiikka ei tarkoita työpaikkojen ihmisiin liittyvän tilastotiedon keräämistä ja sen raportointia. Sellainen on edelleen HR-raportointia. Tämän päivän analytiikka on syntynyt vasta Big Data:n ja tekoälyn myötä. Tiivistetysti on kyse siitä, että ihmisiin, prosesseihin ja tuloksellisuuteen liittyvää digitaalista dataa yhdistetään ja analysoidaan joko a) kuvailemaan jotain tilanne
Kävin hiljattain kahvilla pk-yrityksen toimitusjohtajan kanssa, joka ensimmäisen suullisen hörpättyään jyrähti, että minun olisi aika vaihtaa ammattia, koska HR kuolee seuraavien kymmenen vuoden aikana. En tiennyt vielä siinä vaiheessa, oliko hän tosissaan, mutta vedin herneen lisäksi myös aimo annoksen kahvia nenääni.
Ilmastonmuutoksen suhteen on näperrelty ja kauhisteltu jo yli vuosikymmen. Kyseessä on ilmiselvä ja vakava uhka, jolle on nyt alettava tehdä tosissaan jotain. Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla vauhdilla, mutta siitä huolimatta puhe ratkaisuista keskittyy yhä parhaiden potentiaalisten keinojen vertailuun nopeasti vaikuttavien ratkaisujen toimeenpanon sijaan.
