Metsäteollisuuden hallitusohjelmatavoitteissa perätään vastuullista talouspolitiikkaa. Miksi? Siksi, että metsäteollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja, viennin veturi ja tärkeä osa kansantalouttamme. Kannamme vastuuta koko maan talouden pitkän aikavälin hyvinvoinnista ja edellytämme sitä myös julkiselta sektorilta.

En kaipaa 80-luvulta montaakaan asiaa, mutta työmarkkinoilla riitti silloin vilskettä. Avoimet työpaikat eivät kauaa avoimina vanhenneet ja työttömyys oli nykymittapuulla vähäistä. 90-luvun alussa työttömyysaste kävi jopa alle 3 prosentissa!

Taloyhtiölainat ovat kevään mittaan nousseet kuumaksi puheenaiheeksi. Niiden hurjasta kasvuvauhdista ovat varoitelleet pankit, valvova viranomainen ja jopa kiinteistönvälittäjät. Aiheesta ovat. Aina silloin tällöin markkinataloudessa syntyy vakaudelle haitallisia ilmiöitä. Tuoreessa muistissa ovat Yhdysvalloissa 2000-luvun alkuvuosina yleistyneet ns.

Syksy on tullut. Takana on monella tapaa ikimuistoinen kesä. Kevään eristäytymisen jälkeen mahdollisuus liikkua ja nauttia kesästä tuntui luksukselta ja koronakin tuntui hetken vain kaukaiselta uhalta. Mitä syksy tuo tullessaan talousrintamalla? Tässä kirjoituksessani käyn läpi kaksi hyvää ja kaksi huonoa uutista Suomen taloudesta.

Yritysten liiketoimintamallit ovat jo hyvän aikaa olleet rajussa muutoksessa. Tähän on totuttu. Suuret muutosaallot tulevat pyyhkäisemään ylitsemme myös makrotasolla ja ne vaikuttavat arkeemme yhtä varmasti kuin Piilaakson innovaatiot. Rajuimpia näistä ovat ilmastonmuutos sekä demografiset eli väestölliset muutokset.

Suomessa työllisyysasteen nosto on jo parin hallituksen verran ollut yksi tärkeimmistä politiikan tavoitteista. Koronakriisin jälkeisessä Suomessa tämä tavoite on entistäkin tärkeämpi, kun valtion velkaantuminen on korkeammalla tasolla ja verotuloja tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

2018 oli huono sijoitusvuosi, oikein mikään ei tuottanut. Osakemarkkinoiden poikkeuksellinen luisu yhdistettynä hidastuvaan kasvuun ja USA:n kiristyvään rahapolitiikkaan on saanut monet ennakoimaan jo pidempää karhumarkkinaa eli laskutrendiä. Twitterissä on jopa varoiteltu, että nyt on harvinaisen huono hetki aloittaa sijoittaminen.

Suomen - kuten koko maailman - talousnäkymät ovat juuri nyt synkät pandemian jyllätessä ja sen talousvaikutusten pikkuhiljaa paljastuessa. Vesa Vihriälän luotsaaman ”talousviisaiden” ryhmän vastikään julkaisema raportti maalailee tilannetta näin: ”Koronashokki merkitsee vakavaa taantumaa myös Suomessa. Nykytiedon valossa talouden kasvu jää monessa maassa pitkäksi aikaa vaisuksi.

Kaikki sijoittajat, isot ja pienet, sortuvat joskus ”jälkitreidaukseen” eli sijoittajan jälkiviisasteluun. Jälkitreidaaja analysoi, mitä missäkin markkinatilanteessa olisi kannattanut tehdä ja miksi tämän kaiken olisi loppujen lopuksi pitänyt olla ennalta-arvattavaa. Jälkitreidauksessa on kyse menetetyistä mahdollisuuksista eikä niiden jankkaamisesta ole sanottavasti hyötyä.

Työllisyyden kasvu jatkui viime vuonna erittäin hyvänä. Työmarkkinoiden näinkin vahva myötätuuli oli positiivisuudessaan melkoinen yllätys:

Asuinrakentaminen on viime vuosina ollut yksi keskeisistä Suomen talouskasvun ajureista. Tänä vuonna valmistuu ennätysmäärä asuntoja. Tuuli on kuitenkin kääntymässä ja rakentamisen suhdannenäkymä on selvästi jäähtynyt. Rakennuslupien ja -aloitusten määrät ovat jo laskussa ja asuntotuotannon volyymi seuraa pian perässä.

Viime vuosina on oltu huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Tähän huoleen on helppo löytää perusteluja. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyskorkealle yli 130 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun se vielä vuosituhannen alussa oli reilut 60 prosenttia. Vaikka nopein kasvu velkaantumisasteessa nähtiin ennen finanssikriisiä, on kasvu jatkunut sen jälkeenkin.

Sijoittajan yksi ”perisynti” on hötkyily. Tyyppiesimerkki on se, että kurssien noustessa fiilikset ovat hyvät ja sijoittaminen tuntuu mukavalta. Kurssien laskiessa sen sijaan iskee paniikki ja moni päätyy myymään sijoituksiaan – eli toimii juuri niin kuin ei pitäisi; ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Koronakriisi mullisti arkemme keväällä ja moni meistä ajautui joko pakon edessä tai mahdollisuuden tarjoutuessa pohtimaan omaa kulutustaan. Mihin kannattaa rahat laittaa, jos tulot putoavat? Uskaltaako kauppaan mennä, vaikka kulutushaluja olisi? Onko kaikki kulutus tarpeellista? Minkälainen kulutus oikeasti lisää hyvinvointiani? Nyt elämä alkaa hiljalleen normalisoitua, mutta nuo kevään pohdinnat voivat jättää pysyvämpiäkin jälkiä kuluttajien aja

Niin omat kuin kavereidenikin vanhemmat ovat siirtyneet viime vuosina eläkkeelle, kukin vuorollaan. Kun olen heidän kanssaan jutellut, valtaosa on odottanut eläköitymistä innolla. Yleensä toiveena on ollut siirtyä eläkkeelle mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Toisaalta olen törmännyt myös muutamaan ”supersenioriin”, jotka ovat jatkaneet työntekoa eläkeiän täytyttyä.

Tätä blogia kirjoittaessani Suomessa vietetään Yrittäjän päivää. Siksi tahdon aloittaa blogini toivottamalla onnea ja menestystä kaikille Suomen yrittäjille! Yrityksillä on keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin synnyttämisessä. Tarvitaan yksilötason luovuutta ja riskinottoa, jotta työtä ja pääomaa saadaan yhdisteltyä uutta lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Kaiken minkä voit opettaa toiselle ihmiselle, voit ennen pitkää opettaa myös koneelle – joka puolestaan voi silmänräpäyksessä opettaa saman asian lukemattomille muille koneille.

Pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan oman talouden voi pitää muutamilla vinkeillä priimakunnossa, vaikka talousuutisia ei niin paljon seuraisikaan.

Suomi on pieni ja avoin markkinatalous, ja siksi vahvasti sidoksissa globaalin talouden sykkeeseen. Viennin vaikutus kytkeytyy suuressa määrin hyvinvointiin ja valtiontalouteen, sillä vientiteollisuuden kautta kertyy valtion budjetin loppusummasta noin puolet.

Tiedätkö mikä on nopein ja helpoin tapa ansaita valtavasti massia? Päivätreidaaminen! Eikö osakkeissa ole riskiä? Osakkeet ovat varma veto, kaikkihan sen tietää. Jos syntyy ongelmia, keskuspankkiirit käynnistävät rahanpainokoneet. Eikö tähän tarvita kokemusta? Ei, vanhat äijät eivät ymmärrä nykymaailmasta mitään, katsokaa vaikka Warren Buffettin touhua.

Koronan kylväessä pelkoa kemian alan yrityksissä tehdään nyt kolmessa vuorossa tuotteita ja ratkaisuja, joilla yhteiskunta pyörii ja virusta vastaan taistellaan eturintamassa. Toisissa yrityksissä tehdään vaikeita ratkaisuja, jotta liiketoiminta jatkuisi vielä kuukausien päästä. On myös yrityksiä, joissa haastavassa tilanteessa katse on siirretty kauas tulevaisuuteen.

Myös koronakriisin aikana kemia on osa hyvää elämää - jopa elämän edellytys, sillä monet kemianteollisuuden tuottamat tuotteet ovat välttämättömyys yhteiskunnan normaalille toiminnalle: lääkkeet, desinfiointiaineet, liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut.

Suomalaisilla kotitalouksilla on käteisenä rahana ja talletuksina yhteensä lähes 98 miljardia euroa, kerrotaan Tilastokeskuksen Findikaattori-sivustolla. Se on yli 2,5 kertaa enemmän kuin suomalaisten omistukset pörssiosakkeissa ja neljä kertaa enemmän kuin omistukset sijoitusrahastoissa.

Korkotaso on juuttunut matalaksi ja sijoitustoiminnan tuotto-odotukset ovat viime vuosina olleet yleisemminkin laskussa. Silti suomalaisten omatoiminen säästäminen on nyt ajankohtaisempaa kuin kenties vuosikymmeniin. Suomessa on nimittäin käynnissä useita samanaikaisia muutostrendejä, jotka yhtäältä lisäävät taloudellista epävarmuutta ja toisaalta rapauttavat yhteiskunnan kykyä ylläpitää turvaverkkoja.

Omistusasuminen on Suomessa yleinen tapa hankkia varallisuutta. Useimmiten siihen käytetään huomattavissa määrin myös velkarahoitusta. Sijoituksenakin yhtälö toimii, mikäli arvioi omistusasumisesta koituvien ”tuottojen” ylittävän velanhoitokulut.

Metsäteollisuuden selluinnovaatiot synnyttävät uutta liiketoimintaa, mutta vaativat rahaa, riskinottoa ja aikaa. Uusia innovaatioita voidaan edistää niin sanotulla kumppanuusmallilla.

Alkuvuoden aikana ekonomistit ovat yksi toisensa jälkeen julkaisseet ennusteitaan Suomen talouden näkymistä ja lähes poikkeuksetta kaikki ennustavat kasvun hidastuvan kuluvana vuonna. Ennusteraporteissa toistuvat termit hidastuu, laantuu, supistuu, hiipuu. Tarkoittaako tämä automaattisesti ankeampia aikoja myös kotitalouksille?

Esimies on ristitulessa, kirjoittaa Talouselämä (10.3.). Niin on minunkin mielestä. Useimmiten syynä tähän ovat epäselvät odotukset ja sen myötä työajan käytön ongelmat.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma on työelämäosioltaan pettymys. En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että hallitus itsekään uskoo sinällään tärkeiden osaamis- ja infrastruktuuripanostusten tuloutuvan työllisyyden lisääntymisenä vielä lähivuosina. Tämän sanottuani on heti todettava, että en vähättele pitkän aikavälin kilpailukykytekijöihin panostamista.

Eduskuntavaalit voittaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloitti tupon rakentamisen jo vaalien jälkeisenä päivänä. Helsingin Sanomien haastattelussa Rinne vihjaa levottomasta työmarkkinasyksystä, ja tarjoaa lääkkeeksi keskitettyä palkkasopimusta. Hän kertoo keskustelleensa "useiden EK:n keskeisten yritysjohtajien" kanssa ja sanoo, että "heillä on erilainen näkemys kuin mikä EK:n yleinen linja on".

Muistan, miten työuran alussa tunsin olevani liian nuori ja kokematon. Ajattelin, että kunhan vain saisin ensimmäisen työpaikan, ei enää tarvitsisi stressata työpaikan saamista iän vuoksi. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, sillä tutkimusten valossa ikä vaikuttaa työnhaussa läpi työuran.

Naputtelen tietokonettani työpisteeni äärellä, kun kaveriporukka tulee yllättäen paikalle ja ilmoittaa polttareideni alkaneen. Kiiltävä Tesla Model S odottaa toimiston parkkipaikalla. Edessä oli unohtumaton viikonloppu, joka muutti suhteeni sähköautoihin.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, odotetun Green Dealin, joka hahmottelee suuntaviivoja Euroopan ilmasto- ja ympäristötoimille. Suomessa tämä puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ensimmäinen voimannäyte jäi uutisvirrassa muiden asioiden varjoon. Tämä on harmi. Green Deal on niin suuri ja tärkeä kokonaisuus, että siitä sietää keskustella huolella ja harkiten.

Kun EU-vaalit lähestyvät, ekonomisti muistelee mielellään unionin strategioita ja niiden tavoitteita. Muistatko vielä vuosien 2000–2010 Lissabonin strategian, jonka tavoitteena oli tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talous?

Vaalit ovat politiikan suola ja epäjatkuvuuskohta; vallanpitäjien pelkäämä ja haastajien kiihkeästi odottama mahdollisuus muuttaa voimasuhteet.

Huhtikuun eduskuntavaaleille löytyy monia työnimiä: ilmastonmuutosvaalit, maahanmuuttovaalit, vanhustenhoitovaalit, sotevaalit, kikyvaalit, pääministerivaalit, verovaalit. Ja niin edelleen.

Carpe diem, elä hetkessä! Tämä on yksi paljon käytetyistä elämänviisauksista, joka neuvoo meitä tarttumaan hetkeen ja uskaltamaan elää just nyt. Neuvon viisaudesta on vaikea olla eri mieltä. Mutta talousasioiden osalta se ei kuitenkaan ole välttämättä paras neuvo.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime päivinä puhuttanut Suomessa, samoin kasvavat lomautusmäärät ja irtisanomiset. Tässä yhteydessä on jo pohdittu valintakokeiden mielekkyyttä, verkkokoulutuksia, digivalmiuksia ja ylipäätään aloituspaikkojen runsasta nostoa, jotta mahdollisimman moni nuori voisi ilman välivuosia jatkaa opiskelua ensi syksynä. Osalla jo töissä olevista on koronakriisin vuoksi edessä uuden työn etsiminen ja osaamisen päivittäm

Ilmastonmuutos ja sen torjunta on esillä kaikkialla; niin ehdokkaiden vaalijulisteissa kuin nuorten tuskaa tihkuvissa ilmastolakoissa. Kukaan tuskin kyseenalaistaa enää sitä, että määrätietoisia ja yhä vaikuttavimpia toimia tarvitaan niin yrityksiltä, julkisyhteisöiltä kuin meiltä kaikilta kuluttajilta yhteisen ilmaston ja yhden maapallon hyväksi.

Lähes 30-vuotias asumisoikeusjärjestelmä on osoittautunut pääosin toimivaksi, mutta se kaipaa päivitystä. Asumisoikeuslakia on vuosien varrella paikkailtu kuin tilkkutäkkiä, mutta nyt lausuntokierroksella on lain kokonaisvaltainen päivitys. Lakiluonnoksessa on paljon hyviä uudistuksia, mutta siinä on myös kehitettävää.

Tuskin koskaan ennen eduskuntavaaleja on keskusteltu näin paljon metsistä, maamme tärkeimmän luonnonvaran käytöstä ja siten myös suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Vaalitenteissä on esitetty erilaisia näkemyksiä metsähakkuiden määristä, puhuttu uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden kasvavasta kysynnästä, uumoiltu tulevia investointeja.

Koronavirus jyllää maailmalla ja kurssiliikkeet ovat olleet viime viikkoina rajuja. Osakemarkkinoilla on nähty isoja laskupäiviä, joskin väliin on mahtunut jokunen nousupäiväkin. Monelle osakesijoittajalle kurssilasku yhdistettynä dramaattisiin uutisiin aiheuttaa stressiä ja saataa herättää houkutuksen myydä kaikki sijoitukset pois.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa ja erityisesti levyteollisuudessa käydään parhaillaan keskusteluja tuotannon sopeuttamisesta. Kaikki vaneria Suomessa valmistavat yritykset ovat ilmoittaneet tuotannon rajoituksista tai yt-menettelyistä. Kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden toimialoilta on kuultu uutisia suunnitellusta paperikoneen sulkemisesta Raumalla ja sahatavaran heikosta markkinatilanteesta johtuvista lomautuksista esimerkiksi Lappeenran

Taloudellinen ja turvallispoliittinen kilpailu luo jännitteitä Aasiassa. Tässä tilanteessa kysyntää on myös suomalaiselle osaamiselle konfliktien ehkäisemisessa ja ratkaisemissa. Myanmarissa CMI tukee kansallista rauhanprosessia hallituksen ja aseellisten ryhmien välillä.