Koronapandemia on jotain sellaista, jota kukaan meistä tuskin olisi toivonut. Omassa työssä pandemia on näkynyt jatkuvana poikkeusolojen hallintana. Tilanteen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan melkoiset, ja teollisuudessa pahin on vielä edessä. Uskon kuitenkin vahvasti, että me selviämme tästä yhdessä, sen kuuluisan suomalaisen sisun avulla ja myös ketteryydellämme nopeasti omaksua uusia tekemisen tapoja.

Kestävä kehitys on loikannut yritysten pitkän tähtäimen strategiasta jokapäiväiseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Keskustellessani liittojen ja yritysten kanssa tuntuu, että nyt tapahtuu todella paljon!

Suomi on pieni ja avoin markkinatalous, ja siksi vahvasti sidoksissa globaalin talouden sykkeeseen. Viennin vaikutus kytkeytyy suuressa määrin hyvinvointiin ja valtiontalouteen, sillä vientiteollisuuden kautta kertyy valtion budjetin loppusummasta noin puolet.

Koronan kylväessä pelkoa kemian alan yrityksissä tehdään nyt kolmessa vuorossa tuotteita ja ratkaisuja, joilla yhteiskunta pyörii ja virusta vastaan taistellaan eturintamassa. Toisissa yrityksissä tehdään vaikeita ratkaisuja, jotta liiketoiminta jatkuisi vielä kuukausien päästä. On myös yrityksiä, joissa haastavassa tilanteessa katse on siirretty kauas tulevaisuuteen.

Myös koronakriisin aikana kemia on osa hyvää elämää - jopa elämän edellytys, sillä monet kemianteollisuuden tuottamat tuotteet ovat välttämättömyys yhteiskunnan normaalille toiminnalle: lääkkeet, desinfiointiaineet, liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime päivinä puhuttanut Suomessa, samoin kasvavat lomautusmäärät ja irtisanomiset. Tässä yhteydessä on jo pohdittu valintakokeiden mielekkyyttä, verkkokoulutuksia, digivalmiuksia ja ylipäätään aloituspaikkojen runsasta nostoa, jotta mahdollisimman moni nuori voisi ilman välivuosia jatkaa opiskelua ensi syksynä. Osalla jo töissä olevista on koronakriisin vuoksi edessä uuden työn etsiminen ja osaamisen päivittäm

Suomen laskevat innovaatiopanostukset ovat herättäneet aiheellisen keskustelun kurssin kääntämisen välttämättömyydestä. Lisärahaa varmasti tarvitaan, mutta mitä, jos kyse on muustakin kuin rahasta. Vaikkapa ihan perusasioista, joiden eteen on tehtävä systemaattista työtä?

Perustehtävien - tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus - lisäksi yliopistojen tulisi huolehtia myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö toimii parhaiten innovaatioekosysteemeissä. Julkisen T&K-määrärahojen lasku on vähentänyt yhteistyötä ja rahoitus tulisikin palauttaa entiselle tasolleen.

Pitkään vastuullisuusasioiden kanssa painineelle veteraanille koitti ennenaikainen joulu, kun EU:n komissio julkaisi näkemyksensä EU:n pitkän aikajänteen ilmastostrategiasta vuoteen 2050. Käsitteiden viidakko tosin sai yhden lisää eli nettonolla-tavoitteen, mutta itse kiinnitin enemmän huomioita siihen, miten tavoitteeseen on tarkoitus päästä. Komission näkemyksen mukaan päästötön EU rakentuu keskeisesti sähköistämiselle, innovaatioille, digitali

Suomen TKI-panostukset ovat olleet laskevalla käyrällä ja laskeneet kokonaisen prosenttiyksikön vuodesta 2008. Bruttokansantuotteeseen suhteutetulla 2,7 prosentin nykytasolla olemme vielä OECD- ja EU-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta jo jäljessä keskeisiä kilpailijamaitamme Saksaa ja Ruotsia. Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama 4 prosentin tavoite on kaukana horisontissa.

Innovaatioista puhuttaessa katseet kääntyvät yleensä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, yliopistoihin ja yritysten T&K-yksiköihin. Mutta innovaatioidea yksin ei auta, mikäli ketju ei toimi loppuun saakka, ideasta markkinoilla olevaan tuotteeseen. Ammatillinen osaaminen on osa innovaatioketjua.