Alkuvuoden aikana ekonomistit ovat yksi toisensa jälkeen julkaisseet ennusteitaan Suomen talouden näkymistä ja lähes poikkeuksetta kaikki ennustavat kasvun hidastuvan kuluvana vuonna. Ennusteraporteissa toistuvat termit hidastuu, laantuu, supistuu, hiipuu. Tarkoittaako tämä automaattisesti ankeampia aikoja myös kotitalouksille?

Metsäteollisuuden hallitusohjelmatavoitteissa perätään vastuullista talouspolitiikkaa. Miksi? Siksi, että metsäteollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja, viennin veturi ja tärkeä osa kansantalouttamme. Kannamme vastuuta koko maan talouden pitkän aikavälin hyvinvoinnista ja edellytämme sitä myös julkiselta sektorilta.

Suomalaisilla kotitalouksilla on käteisenä rahana ja talletuksina yhteensä lähes 98 miljardia euroa, kerrotaan Tilastokeskuksen Findikaattori-sivustolla. Se on yli 2,5 kertaa enemmän kuin suomalaisten omistukset pörssiosakkeissa ja neljä kertaa enemmän kuin omistukset sijoitusrahastoissa.

Tätä blogia kirjoittaessani Suomessa vietetään Yrittäjän päivää. Siksi tahdon aloittaa blogini toivottamalla onnea ja menestystä kaikille Suomen yrittäjille! Yrityksillä on keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin synnyttämisessä. Tarvitaan yksilötason luovuutta ja riskinottoa, jotta työtä ja pääomaa saadaan yhdisteltyä uutta lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Korkotaso on juuttunut matalaksi ja sijoitustoiminnan tuotto-odotukset ovat viime vuosina olleet yleisemminkin laskussa. Silti suomalaisten omatoiminen säästäminen on nyt ajankohtaisempaa kuin kenties vuosikymmeniin. Suomessa on nimittäin käynnissä useita samanaikaisia muutostrendejä, jotka yhtäältä lisäävät taloudellista epävarmuutta ja toisaalta rapauttavat yhteiskunnan kykyä ylläpitää turvaverkkoja.

Omistusasuminen on Suomessa yleinen tapa hankkia varallisuutta. Useimmiten siihen käytetään huomattavissa määrin myös velkarahoitusta. Sijoituksenakin yhtälö toimii, mikäli arvioi omistusasumisesta koituvien ”tuottojen” ylittävän velanhoitokulut.

Kaiken minkä voit opettaa toiselle ihmiselle, voit ennen pitkää opettaa myös koneelle – joka puolestaan voi silmänräpäyksessä opettaa saman asian lukemattomille muille koneille.

Yritysten liiketoimintamallit ovat jo hyvän aikaa olleet rajussa muutoksessa. Tähän on totuttu. Suuret muutosaallot tulevat pyyhkäisemään ylitsemme myös makrotasolla ja ne vaikuttavat arkeemme yhtä varmasti kuin Piilaakson innovaatiot. Rajuimpia näistä ovat ilmastonmuutos sekä demografiset eli väestölliset muutokset.

En kaipaa 80-luvulta montaakaan asiaa, mutta työmarkkinoilla riitti silloin vilskettä. Avoimet työpaikat eivät kauaa avoimina vanhenneet ja työttömyys oli nykymittapuulla vähäistä. 90-luvun alussa työttömyysaste kävi jopa alle 3 prosentissa!