Sanonta sanoo, että vuodet eivät ole veljeksiä. Veljeksiä eivät myöskään ole vuosipuoliskot ja tänä vuonna, jos milloin, se pätee. Edessä on näillä näkymin kaksijakoinen talousvuosi.

Vuosi 2020 jää erikoisuudessaan ja kauheudessaan taatusti historiankirjoihin. Myös ekonomistille vuosi oli monella tapaa opettavainen ja ikimuistoinen.

Naiset ovat aktivoituneet viime vuosina puhumaan talousasioista aiempaa enemmän. Sosiaalisesta mediasta löytyy esimerkiksi erilaisia naisille tarkoitettuja sijoittamisen ja vaurastumisen ryhmiä. Eri tahot ovat myös innokkaasti järjestäneet naisille suunnattuja tilaisuuksia, joissa käsitellään talousasioita eri näkökulmista. Tätä kehitystä on ollut ilo seurata, sillä taloudellinen hyvinvointi on kiinteä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia – niin na

Viime vuosina on oltu huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Tähän huoleen on helppo löytää perusteluja. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyskorkealle yli 130 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun se vielä vuosituhannen alussa oli reilut 60 prosenttia. Vaikka nopein kasvu velkaantumisasteessa nähtiin ennen finanssikriisiä, on kasvu jatkunut sen jälkeenkin.

Syksy on tullut. Takana on monella tapaa ikimuistoinen kesä. Kevään eristäytymisen jälkeen mahdollisuus liikkua ja nauttia kesästä tuntui luksukselta ja koronakin tuntui hetken vain kaukaiselta uhalta. Mitä syksy tuo tullessaan talousrintamalla? Tässä kirjoituksessani käyn läpi kaksi hyvää ja kaksi huonoa uutista Suomen taloudesta.

Sijoittajan yksi ”perisynti” on hötkyily. Tyyppiesimerkki on se, että kurssien noustessa fiilikset ovat hyvät ja sijoittaminen tuntuu mukavalta. Kurssien laskiessa sen sijaan iskee paniikki ja moni päätyy myymään sijoituksiaan – eli toimii juuri niin kuin ei pitäisi; ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Koronakriisi mullisti arkemme keväällä ja moni meistä ajautui joko pakon edessä tai mahdollisuuden tarjoutuessa pohtimaan omaa kulutustaan. Mihin kannattaa rahat laittaa, jos tulot putoavat? Uskaltaako kauppaan mennä, vaikka kulutushaluja olisi? Onko kaikki kulutus tarpeellista? Minkälainen kulutus oikeasti lisää hyvinvointiani? Nyt elämä alkaa hiljalleen normalisoitua, mutta nuo kevään pohdinnat voivat jättää pysyvämpiäkin jälkiä kuluttajien aja

Suomen - kuten koko maailman - talousnäkymät ovat juuri nyt synkät pandemian jyllätessä ja sen talousvaikutusten pikkuhiljaa paljastuessa. Vesa Vihriälän luotsaaman ”talousviisaiden” ryhmän vastikään julkaisema raportti maalailee tilannetta näin: ”Koronashokki merkitsee vakavaa taantumaa myös Suomessa. Nykytiedon valossa talouden kasvu jää monessa maassa pitkäksi aikaa vaisuksi.

Suomessa työllisyysasteen nosto on jo parin hallituksen verran ollut yksi tärkeimmistä politiikan tavoitteista. Koronakriisin jälkeisessä Suomessa tämä tavoite on entistäkin tärkeämpi, kun valtion velkaantuminen on korkeammalla tasolla ja verotuloja tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Koronavirus jyllää maailmalla ja kurssiliikkeet ovat olleet viime viikkoina rajuja. Osakemarkkinoilla on nähty isoja laskupäiviä, joskin väliin on mahtunut jokunen nousupäiväkin. Monelle osakesijoittajalle kurssilasku yhdistettynä dramaattisiin uutisiin aiheuttaa stressiä ja saataa herättää houkutuksen myydä kaikki sijoitukset pois.