Sijoittajan yksi ”perisynti” on hötkyily. Tyyppiesimerkki on se, että kurssien noustessa fiilikset ovat hyvät ja sijoittaminen tuntuu mukavalta. Kurssien laskiessa sen sijaan iskee paniikki ja moni päätyy myymään sijoituksiaan – eli toimii juuri niin kuin ei pitäisi; ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Koronakriisi mullisti arkemme keväällä ja moni meistä ajautui joko pakon edessä tai mahdollisuuden tarjoutuessa pohtimaan omaa kulutustaan. Mihin kannattaa rahat laittaa, jos tulot putoavat? Uskaltaako kauppaan mennä, vaikka kulutushaluja olisi? Onko kaikki kulutus tarpeellista? Minkälainen kulutus oikeasti lisää hyvinvointiani? Nyt elämä alkaa hiljalleen normalisoitua, mutta nuo kevään pohdinnat voivat jättää pysyvämpiäkin jälkiä kuluttajien aja

Suomen - kuten koko maailman - talousnäkymät ovat juuri nyt synkät pandemian jyllätessä ja sen talousvaikutusten pikkuhiljaa paljastuessa. Vesa Vihriälän luotsaaman ”talousviisaiden” ryhmän vastikään julkaisema raportti maalailee tilannetta näin: ”Koronashokki merkitsee vakavaa taantumaa myös Suomessa. Nykytiedon valossa talouden kasvu jää monessa maassa pitkäksi aikaa vaisuksi.

Suomessa työllisyysasteen nosto on jo parin hallituksen verran ollut yksi tärkeimmistä politiikan tavoitteista. Koronakriisin jälkeisessä Suomessa tämä tavoite on entistäkin tärkeämpi, kun valtion velkaantuminen on korkeammalla tasolla ja verotuloja tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Koronavirus jyllää maailmalla ja kurssiliikkeet ovat olleet viime viikkoina rajuja. Osakemarkkinoilla on nähty isoja laskupäiviä, joskin väliin on mahtunut jokunen nousupäiväkin. Monelle osakesijoittajalle kurssilasku yhdistettynä dramaattisiin uutisiin aiheuttaa stressiä ja saataa herättää houkutuksen myydä kaikki sijoitukset pois.

Alkuvuoden aikana ekonomistit ovat yksi toisensa jälkeen julkaisseet ennusteitaan Suomen talouden näkymistä ja lähes poikkeuksetta kaikki ennustavat kasvun hidastuvan kuluvana vuonna. Ennusteraporteissa toistuvat termit hidastuu, laantuu, supistuu, hiipuu. Tarkoittaako tämä automaattisesti ankeampia aikoja myös kotitalouksille?

Niin omat kuin kavereidenikin vanhemmat ovat siirtyneet viime vuosina eläkkeelle, kukin vuorollaan. Kun olen heidän kanssaan jutellut, valtaosa on odottanut eläköitymistä innolla. Yleensä toiveena on ollut siirtyä eläkkeelle mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Toisaalta olen törmännyt myös muutamaan ”supersenioriin”, jotka ovat jatkaneet työntekoa eläkeiän täytyttyä.

Pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan oman talouden voi pitää muutamilla vinkeillä priimakunnossa, vaikka talousuutisia ei niin paljon seuraisikaan.

Carpe diem, elä hetkessä! Tämä on yksi paljon käytetyistä elämänviisauksista, joka neuvoo meitä tarttumaan hetkeen ja uskaltamaan elää just nyt. Neuvon viisaudesta on vaikea olla eri mieltä. Mutta talousasioiden osalta se ei kuitenkaan ole välttämättä paras neuvo.