Suomi on millä tahansa mittarilla tarkasteltuna yksi maailman johtavista teknologisen kehityksen maista. Meillä on tasavahvat mahdollisuudet olla digitaalisessa taloudessa EU:n veturi ja saada kaikki hyödyt irti toimivista sisämarkkinoista. Suomen syrjäinen sijainti on kehityksen kannalta kerrankin merkityksetön.

Suomi on heinäkuusta alkaen Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Nyt vetovastuu on Romanialla, ja Suomen jälkeen Kroatialla. Euroopan digitilastoista Suomi löytyy poikkeuksetta kärkisijoilta, kun taas Kroatia ja varsinkin Romania hänniltä. Euroopan unionin iso haaste on, että valtiot ovat digitaalisessa kehityksessä kovin eri vaiheissa.

Valtio ei ole liikeyritys. Sen tehtävä on luoda ja varmistaa toimintaympäristö, jossa yrityksillä on tasapuoliset, investointeihin ja kilpailuun kannustavat mahdollisuudet kehittää liiketoimintaansa markkinaehtoisesti. Silloin koko yhteiskunta hyötyy.

Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen. Meillä on muun muassa hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus, suotuisa ilmasto sekä sopiva maantieteellinen sijainti.

Kansalaisten luotettava ja helppokäyttöinen tunnistaminen erilaisissa sähköisissä palveluissa on keskeinen osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Se on avain, jolla palveluja voidaan turvallisesti käyttää. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on mahdollisimman helppoa ja kohtuuhintaista myös palvelujen tarjoajille.